SusiLIFE-partion neljäs vuosi

Kirjoittajat: Harri-Pekka Pohjolainen (Itä-Suomen poliisilaitos) ja Henri Pelkonen (Metsähallitus)

SusiLIFE-hankkeen neljäs toimintavuosi on saatu päätökseen.

Partion keskeiset tehtävät hankkeessa ovat:

1. Monipuolinen yhteistyö ja vuorovaikutus eri sidosryhmien ja kansalaisten kanssa esimerkiksi antamalla ohjeita ja neuvoja ja tuottamalla matalan kynnyksen konsultaatiota erilaisten konfliktien pienentämiseksi, vähentämiseksi ja poistamiseksi. Toimilla pyritään vähentämään suden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kuten pelkoa, huolta, vihaa ja turhautumista viranomaistoimintaan.
2. Suorittaa monipuolista yleisvalvontaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla mukaan lukien tie- ja maastoliikenteenvalvonta (Harva-valvontaa).
3. Suorittaa kohdennettua viranomaisvalvontaa alueilla, joissa on esimerkiksi esiintynyt aiemmin laitonta suurpetoihin kohdistuvaa tappamista.
4. Suurpetojen aiheuttamien konfliktien hoitaminen yhteistyössä alueen riistahallinnon eri toimijoiden kanssa (riistakeskukset, riistanhoitoyhdistykset, petoyhdyshenkilöt ja SRVA-toimijat).
5. Viestintä ja oikean tiedon välittäminen (sosiaalinen media, erilaiset messut ja tapahtumat).

Yleisvalvonnan osalta painopiste on koko hankkeen ajan (1.12.2019 alkaen) ollut metsästyksen valvonnassa kohdistuen lähinnä metsästyksen luvallisuuteen, ampuma-aseiden hallussapitoon ja luvallisen metsästyksen yhteydessä käytettävien metsästystapojen kuten pienriistan tieltä metsästämiseen ja aseiden kuljettamiseen ajoneuvoissa. Liikenteenvalvonnan painopiste on ollut rattijuopumusvalvonnassa. Myös maastoliikenteen ja kalastuksenvalvontaa on toteutettu perustehtävän ohessa.

Kohdennettua valvontaa on kohdennettu erityisesti alueille, joilla tiedetään liikkuvan susia ja analyysiin perustuvan tiedon perusteella on syytä olettaa, että susiin ja muihin suurpetoihin kohdistetaan tai saatetaan kohdistaa laitonta tappamista. Kohdennetun valvonnan avulla valvontaviranomaiset pyrkivät ennalta estämään, paljastamaan ja torjumaan erityisesti suurpetoihin liittyvää vakavaa ja osin myös järjestäytynyttä metsästysrikollisuutta.

Valvontatyöstä merkittävin osa on kohdennettu pääosin Pohjois-Karjalan, mutta lisääntyvässä määrin myös Pohjois-Savon alueelle. Yksittäisiä työvuoroja on kohdennettu myös Oulun poliisilaitoksen alueelle (Kainuu) yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa.

Valvontaa partio on suorittanut pääasiallisesti yksin, mutta myös suunnitelmallisesti alueen muiden valvontaviranomaisten (Metsähallitus, Itä-Suomen poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos) kanssa. Valvontayhteistyötä on toteutettu muun muassa karhun, hirven ja kanalintujen metsästyksen valvonnassa. Osa valvonnoista on ollut valtakunnallisia ja osa paikallisia teemavalvontoja.

Valvontayhteistyö eri viranomaisten kanssa on erittäin tärkeää, koska näin voimme edelleen kehittää viranomaisten välistä yhteistoimintaa erityisesti vakavan metsästysrikollisuuden paljastamisessa ja torjunnassa. Koska Suomessa eri viranomaisten resurssit ovat pienet, yhteistyön kautta voidaan parhaiten ja merkittävällä tavalla lisätä yhteistyötä sekä valvonnassa että rikostutkinnassa. Näin viranomaiset pystyvät lisäämään kiinnijäämisen riskiä ja tehostamaan rikosvastuun toteutumista. Ja siitä on myös erinomaisen hyviä esimerkkejä kuten tapaus Savukukko.

Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella SusiLIFE-partion suorittama valvonta muodostaa erävalvonnan rungon ja sen päälle rakennetaan tilanne- tai teemakohtaisesti muuta erävalvontaa. Ilman partion päätoimisuutta, metsästysrikosten ennalta estävä toiminta ja metsästysrikoksia paljastava ja torjuva toiminta Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella olisi merkittävästi heikompaa. Jo yhdellä päätoimisella partiolla pystytään merkittävästi lisäämään yksikön kyvykkyyttä ja suorituskykyä torjua ja paljastaa metsästysrikollisuutta, kun se toteutetaan suunnitelmallisesti, johdetusti ja ennen kaikkia viranomaisyhteistyönä. Näin myös viranomaistoiminnan vaikuttavuus ja rikosten ennalta estävyys lisääntyy.

Partion toimintaa seurataan erillisen seurantajärjestelmän kautta. Ohessa muutamia seurantaan liittyviä tunnuslukuja aikaväliltä 1.1.2020-31.12.2023.

• valvonnan yhteydessä tarkastetut ajoneuvot (1034 kpl)
• valvonnan yhteydessä tarkastetut metsästys- ja aseluvat (840 kpl)
• suoritetut puhalluskokeet (682 kpl)
• tavatut rattijuopot (5 kpl)
• metsästysrikokset / -rikkomukset (42 kpl)
• valvonnassa esiin tulleet muut rikokset ja rikkomukset (81 kpl)
• suoritetut hälytystehtävät (lähimmän vapaan partion periaatteella) (55 kpl)
• kerätyt suden DNA-näytteet (45 kpl)
• viranomaisyhteistyö (93 kpl)
• viestintätehtävät (mm. blogit, puheenvuorot, messuvierailut) (29 kpl)
• katselmukset tuotantotiloilla (52 kpl)
• kalastuksenvalvonta (162 kpl)
• partiolle annetut vihjeet (95 kpl)

Partion työaikaa kohdennettiin vuoden aikana suden ja muiden suurpetojen aiheuttamien koti- ja tuotantoeläinvahinkojen ennalta ehkäisyyn ja torjuntaan. Partio konsultoi, ohjasi ja neuvoi kansalaisia siitä, miten konflikteja voidaan vähentää ja estää esimerkiksi tilanteissa, joissa karhu oli aiheuttanut vahinkoa mehiläistarhoilla. Erityisesti Pohjois-Karjalan alueella syksy 2023 oli vaikea toistuvien susien aiheuttamien koti- ja tuotantoeläinvahinkojen takia. Myös Pohjois-Savon alueella susien metsästyskoirille aiheuttamat vahingot lisääntyivät edellisestä vuodesta.

Keskustelun aiheet paikallisten asukkaiden kanssa vaihtelevat vuodenajan mukaan. Lumiseen aikaan partiota työllistävät ensisijaisesti susien pihavierailut. Kesällä ja syksyllä kohtaamisissa on usein kyse suden tai muiden suurpetojen aiheuttamien vahinkojen tarkastamisesta. Saadun suoran palautteen perusteella kansalaiset ovat olleet tyytyväisiä partion toimintaan näissä olevissa tehtävissä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 2023:100) myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys päättyi Suomessa käytännössä viime vuoteen – ainakin toistaiseksi. Karhun ja ilveksen metsästyksen loputtua on todennäköistä, että lajien kannat kasvavat. Ilveksen läsnäolosta koituu ihmiselle harvoin haittaa, mutta karhukannan kasvaessa myös erilaiset vahingot ja kohtaamiset lisääntyvät. Luultavasti vahingot ja joidenkin tahojen tyytymättömyys politiikkaan näkyy suurpetojen laittoman tappamisen lisääntymisenä etenkin Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa.

Viranomaiset odottavat saavansa tulevaisuudessa yhä enemmän yhteydenottoja kansalaisilta suurpedoista. Partio ja hankkeen muut toimijat pystyvät auttamaan asukkaita monin eri tavoin konfliktien ennalta estämisessä ja hallinnassa.

Vuoden aikana partio teki sidosryhmä- ja viranomaisyhteistyötä. Keskeisimpiä sidosryhmiä olivat Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja alueen riistanhoitoyhdistykset ja niissä työskentelevät petoyhdyshenkilöt. Monikanavainen yhteistyö painottui muun muassa tilannekuvan ylläpitoon alueen suurpetotilanteesta sekä erilaisten konfliktien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Lisäksi partio teki syksyn aikana yhteistyötä muutamien riistanhoitoyhdistysten kanssa hirvenmetsästyksen valvonnassa.

Viranomaisyhteistyötä tehtiin laaja-alaisen valvonnan yhteydessä. Hanke osallistui myös Poliisihallituksen järjestämään erävalvontaviranomaisten seminaariin, jossa hankkeen yhteydessä kehitettyä viranomaistyökalua esiteltiin noin 70 valvontaviranomaiselle.

Partioon kuuluva poliisimies avusti merkittävällä työpanoksella kevään aikana case Savukukon tutkintaa. Case Savukukko on Suomen rikoshistorian tähän asti laajin ja vakavin suurpetoihin liittyvä rikoskokonaisuus, joka siirtyy syyteharkintaan talven 2024 aikana. Lisäksi partio on tukenut vuoden aikana muidenkin yksikön alueella tapahtuneiden metsästysrikosten tutkintoja.

Myös kansainvälistä yhteistyötä vuoden aikana tehtiin. Marraskuussa partion mukana oli kahden päivän ajan ruotsalainen erävalvoja, jolle esiteltiin hanketta ja metsästyksenvalvontaa Itä-Suomessa.

Syyskuussa erätarkastaja kirjoitti hankkeen blogiin tekstin vierailuista kotieläintiloilla. Suuret lammasvahingot olivat loppukesällä otsikoissa, ja blogi toi keskusteluun tilallisen näkökulman kotieläinten suojaamisesta.

Susien pihavierailut, huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien määritelmät ja viranomaisten vastuut olivat esillä Suden neljä vuodenaikaa -livelähetystä, joka esitettiin Yle Areenassa 12.10.2023.

Loppuvuonna keskustelu partion suorittaman valvonnan ympärillä totutusti koveni. Partion osalta julkisuudessa keskusteltiin esimerkiksi siitä, millainen huomioväritys metsästyksen yhteydessä on tarpeen ja kuinka paljon rikkeestä kuuluisi sakottaa. Itä-Suomen poliisilaitoksen osallistumisesta hankkeeseen tehtiin myös kantelu oikeusasiamiehelle.

Marraskuussa partion mukana oli ruotsalainen toimittaja, joka tutustui partion toimintaan yhden päivän ajan ja kirjoitti siitä artikkelin Göteborgin alueella julkaistavaan lehteen ja sen verkkojulkaisuun.

Kuopiossa, 24.1.2024

Harri-Pekka Pohjolainen, rikosylikomisario
Itä-Suomen poliisilaitos

Henri Pelkonen, erävalvontapäällikkö
Metsähallitus