Suden DNA-keräysprosessia voidaan kehittää, mutta kustannustehokkuus on arvioitava tarkasti

Metsästäjäliitto esitteli 18.12.2024 verkkosivuillaan toimenpiteitä suden DNA-näytekeräyksen kehittämiseksi. Kiitämme Metsästäjäliittoa suden DNA-näytekeräyksen ja susihavainnoinnin tärkeyden esiin nostamisesta. Metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö susien ja muiden suurpetojen parissa on erittäin tärkeää kattavan kanta-arvioiden aineiston keräämiseksi.

Vastaamme tässä tekstissä Metsästäjäliiton esittämiin toiveisiin ja ehdotuksiin, ja valotamme suden DNA-näytekeräyksen nykytilaa ja toimintatapoja.

Suden DNA-näytekeräyksen tavoitteet

Suden DNA-näytekeräyksen tavoitteena on tunnistaa parit ja laumat sekä määrittää reviirien rajat ja varmistaa, millä reviireillä syntyy pentuja. Lisääntymisten varmistaminen on tärkeää, koska se kertoo susikannan elinvoimaisuudesta ja ennustaa tulevaa kehitystä. Lisäksi DNA-näytteitä käytetään myös reviireillä elävien susien lukumäärän arviointiin.

DNA-näytekeräyksen avulla kerätty tieto on olennainen osa suden kanta-arviota. Kanta-arviossa hyödynnetään DNA-näytteiden lisäksi petoyhdyshenkilöiden kirjaamia susihavaintoja Tassu-järjestelmästä.

DNA-näytekeräyksen toimijat ja prosessi

DNA-näytekeräyksessä keskeisiä toimijoita ovat kunkin alueen keräysvastaavat, jotka koordinoivat alueensa keräystä yhdessä Luken kanssa, ja DNA-näytekerääjät, jotka toimittavat keräämiään näytteitä keräysvastaaville. 

Luke maksaa korvauksen keräysvastaaville. Keräysvastaava jakaa näytekerääjille näytetarvikkeet, ottaa vastaan kerätyt näytteet, säilyttää niitä pakastimessaan ja välittää ne laboratoriotutkimuksiin. Luken henkilöstö pitää koko keräyskauden säännöllisesti yhteyttä keräysvastaaviin ja seuraa kaikilla alueilla näytekertymää.

Näytekerääjille puolestaan ei makseta palkkiota, eikä Luke ylläpidä listaa DNA-näytteitä keränneiden yhteystiedoista. Kuka tahansa kiinnostunut voi auttaa suden kannanseurantaa ja tutkimusta keräämällä näytteitä. Näytekerääjät saavat tietoa siitä, mitä analyysi DNA-näytteistä paljasti.

DNA-näytekerääjät ovat monipuolinen joukko luonnossa liikkujia. Joukkoon kuuluu toki metsästäjiä, mutta myös esimerkiksi retkeilijöitä, hiihtäjiä, luonnonsuojelijoita tai ammattinsa puolesta metsässä liikkuvia.

Suomen riistakeskus on tärkeä yhteistyökumppani DNA-näytekeräyksessä. Riistakeskus aktiivisesti tukee ja kannustaa metsästäjiä DNA-keräykseen sekä panostaa petoyhdyshenkilöiden kouluttamiseen.

Lue lisää viime talven DNA-tuloksista reviireittäin (luke.fi)
Suden DNA-näytetulokset kartalla (luonnonvaratieto.luke.fi)

Näytemäärän kasvattamisen vaikutukset

Metsästäjäliitto ehdottaa valtion rahoituksen lisäämistä, jotta Luke voisi analysoida kaksinkertaisen määrän susien ulostenäytteitä. Tämä tarkoittaisi merkittävää kustannusten nousua.

Lue lisää, miten suden DNA-näytteet analysoidaan (luke.fi).

Yhden näytteen analysointi laboratoriossa maksaa noin 50 euroa, jos analyysissä tarkastellaan täyttä näytelevyllistä eli yhteensä 96 näytettä. Näytemäärän kaksinkertaistaminen lisäisi laboratoriokuluja arvioilta 45 000 euroa.

Lisäksi Metsästäjäliitto toivoo reaaliaikaista analyysiä, mikä nostaisi kustannuksia entisestään. Jokainen analyysiajo kustantaa saman verran, oli siinä yksi näyte tai täydet 96 näytettä. Reaaliaikainen analyysi tarkoittaisi sitä, että laboratoriossa ei odotettaisi 96 näytteen kertymää, vaan analyysiajoja tehtäisiin myös vajailla näytelevyillä. 

Reaaliaikainen analyysi vaatisi myös sekä nopeat näytetoimitukset keräysvastaavilta laboratorioon että laboratorioon varatun tutkijan, joka pystyisi keskittämään työaikansa suden DNA-analyyseihin. Siispä laboratoriokustannusten lisäksi toimituskulut ja henkilöstökulut kasvaisivat.

Nykyistä viivettä näytteen keräämisen ja tulosten julkaisun välillä lisää myös se, että Suomessa tarkistetaan jokaisen näytteen jättäneen eläimen laji (susi vai koirasusiristeymä), toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Luken resurssit riistakantojen arviointiin tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä.

Näytteiden määrän tuplaaminen ei merkittävästi muuttaisi susikannan kokoluokkaa, mutta se kaventaisi todennäköisyysvälejä. Maaliskuussa 2024 Suomessa arvioitiin elävän 277–321 sutta. Suuremman näytemäärän avulla voitaisiin todeta esimerkiksi, että 90 % todennäköisyydellä Suomessa oli 285–300 sutta. 

Jos näytteiden määrä kaksinkertaistuisi, olisi odotettavissa, että samat sudet esiintyisivät näytteissä useammin kuin aiemmin.

Suden DNA-näytekeräyksen kattavuus

DNA-näytekeräys on ollut valtakunnallisesti kattava, sillä yli 90 % kanta-arviossa tunnistetuista pareista ja laumoista on ollut näytekeräyksen piirissä. On alueita, joissa näytekeräystä tulisi tehostaa, ja toisaalta alueita, joissa kerätään näytteitä enemmän kuin reviirin lisääntymistilanteen arviointia varten tarvitaan.

900 näytteen ylärajaa seurataan alueellisesti, jotta resurssit riittävät kattavaan analyysiin kaikilla susireviireillä.

Lue lisää, miten DNA paljastaa reviirit ja niiden rajat (luke.fi).

Tutkimuksen avoimuus ja EU-raportointi

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen korostaa avoimen tutkimuksen periaatetta ja toivoo, että Luke julkaisee kaikki geneettiset tiedot tutkijayhteisön käyttöön. Olemme samaa mieltä, ja DNA-aineisto julkaistaan vertaisarvioitujen julkaisujen yhteydessä. Teemme aktiivista DNA-tutkimusyhteistyötä muiden tutkijoiden kanssa erityisesti Pohjoismaissa.

Metsästäjäliiton tekstissä on virheellistä tietoa EU-jäsenmaiden raportoinnista. EU-luontodirektiivin raportointikausi on 2019–2024, joten maaliskuussa 2024 julkaistu suden kanta-arvio oli viimeinen kyseiseen kauteen sisältyvä arvio. 

Näytekeräyspalkkioiden vaikutus motivaatioon

Metsästäjäliitto on päättänyt tukea DNA-näytekerääjiä 50 euron palkkiolla. Olemme iloisia tästä panostuksesta, mutta on tärkeää varmistaa, että resurssit palkkioiden maksamiseen ovat pysyvät. Jos palkkioiden maksaminen ei jonain vuonna ole mahdollista, se voi heikentää metsästäjien motivaatiota osallistua näytekeräykseen.