Kasvinviljelytiloilla etsitään ikivihreyttä maanpeitekasvien avulla

Kasvintuotantotilojen pellot ovat tavallisesti vain pienen osan vuodesta yhteyttävän kasvillisuuden peitossa. Ikivihreä-hanke etsii yhdessä viljelijöiden kanssa keinoja hiilensidontakauden pidentämiseksi ja monien hyötyjen saavuttamiseksi maanpeitekasvien avulla.

Viljeleepä tila sitten luomua tai tavanomaista, maanpeitekasvit lisäävät tilan peltojen hiilensidontaa, monimuotoisuutta, peltomaan elävyyttä, ympäristöhyötyjä ja pellon tuottavuutta.

Tätä ikivihreyttä ovat lähteneet tavoittelemaan myös kaksi hankkeen pilottitilaa, luomutila Joutsenossa ja tavanomainen tila Loviisassa. Kolme kasvukautta kestävissä tilakokeissa maanpeitekasvit kylvetään tuotantokasvin aluskasveiksi, joita myös kerääjäkasveiksi kutsutaan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Koivumäen tilalla Loviisassa on takana kaksi kasvukautta kokeessa, jossa tutkitaan erilaisia typensitojakasveja kevätvehnän aluskasveina. Kasvit ovat valkoapila, alsikeapila, sinimailanen ja rehuvirna. Lisäksi mukana on valkoapilan, alsikeapilan ja sinimailasen seos.

Isäntä Tony Hydénin tavoitteena on vähentää väkilannoitetypen tarvetta ja hyödyntää kerääjäkasvien sitoma typpi mahdollisimman tehokkaasti. Toiveena on löytää keinot kerääjäkasvuston typpimäärän arviointiin sekä vapautuvan typen tarkkaan huomioimiseen maanäytteiden, lannoituksen nollaruutujen ja viljan lehtivihreämittausten avulla.

Vaikka kasvukaudet eivät ole olleet ihanteellisia ja suuret hanhiparvet ovat popsineet syyskasvustoja, hyödyllistä kokemusta ja tietoa on kertynyt. Kerääjäkasvien kylvö samaan aikaan viljan kanssa on toiminut hyvin, kasvit ovat kasvaneet sopuisasti yhdessä eikä aluskasveista ole ollut viljelytoimille haittaa. Usein palkokasvien pelätään lisäävän typen huuhtoutumista, mutta nekin ottavat typpeä maasta, jos sitä tarjolla on. Niinpä ne Loviisassakin vähensivät kerääjäkasveina loppusyksyn nitraattitypen määrää huomattavasti.

Tyynelän luomutilalla Joutsenossa peltojen kasvukuntoa on kohotettu jo pitkään kerääjäkasvien ja muiden viljelyä monipuolistavien keinojen avulla. Ikivihreän kokeissa herneen ja vehnän seoskasvuston aluskasviksi kylvetyn italianraiheinän tehtävä on pitää typpi pellossa kahden tuotantokasvin välisenä aikana. Pari viikkoa puinnin ja syysviljan kylvön välillä ei pitkää keruuaikaa suonut, mutta kun kerääjäkasvia seurasi heti hyvä syysspeltti, saatiin pellon nitraattitypen määrä ennen talven tuloa mukavasti kuriin. Kerääjäkasvi auttoi kasvamalla vielä syysviljankin seassa kevyen muokkauksen ansiosta.

Viime keväänä Tyynelän isäntä Juuso Joona kylvi edellisvuoden herne-vehnälohkolle kauran alle kahdenkymmenen kasvilajin siemenseosta 25 kiloa hehtaarille. Tämän kerääjäkasvuston kasvimassa oli selvästi isompi kuin vuosien 2021 ja 2022 italianraiheinän. Syyt lienevät ilmeiset: monilajisuus, suuri siemenmäärä ja pitkä kasvuaika syksyllä.

Kokeet tiloilla jatkuvat tulevan kasvukauden aikana ja mielenkiintoisia tuloksia koko jaksolta saamme tämän vuoden lopulla. Millaisia hyötyjä tilat saavat ja tuottaako etsiminen ikivihreitä tuloksia?

Ikivihreä vallankumous maanpeitekasvein: hiilensidontaan parhailla viljelykäytännöillä (IKIVIHREÄ) on Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI), ProAgria Keskusten Liiton sekä Loviisassa sijaitsevan Koivumäen tilan ja Joutsenossa sijaitsevan Tyynelän tilan yhdessä toteuttama hanke, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen (mmm.fi). Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.