Monet toimet auttavat vähentämään lämpenevästä ilmastosta aiheutuvia haittoja ja taloudellisia menetyksiä. Sopeutumiskeinot tarjoavat myös muita hyötyjä maanomistajille ja ympäristölle.
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista haasteista, joita maa- ja metsätalous kohtaa. Lämpötilojen nousu voi mahdollistaa uusien ja satoisampien lajien ja -lajikkeiden kasvatuksen sekä puiden kasvun voimistumisen. Lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöiden vahvistuminen kuitenkin lisäävät viljelykasvien ja metsien alttiutta riskeille. Esimerkiksi helle- ja kuivuusjaksojen sekä tuholaisten ja kasvitautien ennustetaan lisääntyvän, mikä puolestaan heikentää satoja ja puuston kasvua.
Käytettävissä on kuitenkin monia, hyväksi havaittuja keinoja, joiden avulla tuotantoa voidaan sopeuttaa lämpenevään ilmastoon ja samalla vähentää tiloille muutoksesta syntyviä haittoja ja taloudellisia menetyksiä.
Parhaimmillaan paikallisiin oloihin soveltuvat toimet eivät pelkästään auta kestämään haasteita vaan tuottavat myös hyötyjä.
Maataloudessa viljelyn monipuolistaminen on tehokas keino vähentää riskejä ja lisätä tuotantovarmuutta.
Maataloudessa viljelyn monipuolistaminen on tehokas keino vähentää riskejä ja lisätä tuotantovarmuutta. Viljelykierto, sekaviljely ja monilajiset nurmet edistävät maaperän terveyttä, sillä ne rikastuttavat pieneliöstöä ja lisäävät eloperäisen aineksen määrää.
Hyväkuntoinen maa vastaanottaa ja pidättää vettä paremmin, kestää paremmin kuivuusjaksoja ja rankkasateita sekä vähentää eroosiota. Tämä ehkäisee ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja vähentää rehevöitymistä. Lannoitteiden tarve voi vähentyä, mikä säästää viljelijän kustannuksia. Lisäksi maaperään sitoutuva hiili auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.
Monipuolinen viljely tukee luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä hyönteisille ja muille eliöille.
Muita monin tavoin hyödyllisiä maatalouden sopeutumiskeinoja ovat muun muassa talviaikainen kasvipeite ja vesistöjen varsien suojakaistat.
Elinvoimaiset ja monilajiset metsät kestävät paremmin muuttuvan ilmaston haasteita. Oikea-aikaisilla taimikonhoidoilla ja harvennuksilla voidaan vahvistaa puuston elinvoimaisuutta. Sekapuustoisuus turvaa metsän terveyttä ja vähentää tuhoriskejä, kuten kirjanpainajan aiheuttamia vahinkoja.
Maatalousyrittäjät ja metsänomistajat tekevät ilmastokestävyyttä tukevia päätöksiä arkisissa valinnoissaan.
Lehtipuista syntyvä lehtikarike vähentää metsämaan happamuutta ja lisää ravinteiden määrää maaperässä. Näin metsämaan viljavuus lisääntyy, ja puuston kasvulle on paremmat edellytykset. Jokainen puulaji lisää metsän monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristön monelle muulle lajille.
Toinen esimerkki talousmetsistä on lahopuuston säilyttäminen ja lisääminen. Sillä tiedetään olevan myönteisiä vaikutuksia niin metsien ravinnekiertoon ja elinvoimaisuuteen, hiilivarastoon kuin monimuotoisuuteen.
Maatalousyrittäjät ja metsänomistajat tekevät ilmastokestävyyttä tukevia päätöksiä arkisissa valinnoissaan. Käytännönläheinen ja helposti saatavilla oleva tieto auttaa hahmottamaan oman tilan riskejä ja niihin soveltuvia sopeutumiskeinoja. Myönteisistä esimerkeistä sekä muiden viljelijöiden ja metsänomistajien kokemuksista saa vinkkejä omiin sopeutumistoimiin.
Pienilläkin teoilla voi olla suuria vaikutuksia sekä tilan talouteen että ympäristöön.
Maa- ja metsätalouden neuvojilla, tutkijoilla ja muilla toimijoilla on tärkeä rooli välittää tietoa niin, että eri asioita tavoittelevat maanomistajat saavat tukea päätöksentekoonsa. Keskeinen viesti on se, että pienilläkin teoilla voi olla suuria vaikutuksia sekä tilan talouteen että ympäristöön. Sopeutumistoimien monet hyödyt tulisi nostaa esiin, jotta ne näkyvät niin maatalousyrittäjille ja metsänomistajille kuin yhteiskunnassa laajemminkin.
Taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä sopeutumisen edistäjiä.
Viljelijätukien lisäksi kannattaa muistaa myös investointitukien ja maatilojen neuvontajärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet. Metsätalouden metka-kannustinjärjestelmästä saa tukea muun muassa taimikon ja nuoren metsän hoitoon.
Sopeutumistoimet eivät ole pelkästään välttämättömiä, vaan ne voivat vahvistaa tuotannon kestävyyttä, parantaa taloudellista kannattavuutta ja ympäristön hyvinvointia. Kun tietämys ja ymmärrys toimien taloudellisista ja muista hyödyistä lisääntyy, niihin on helpompi sitoutua.
Kirjoitus on julkaistu yliönä Maaseudun Tulevaisuudessa 15.2.2025
