Alue- ja paikallistoimijat tarvitaan avuksi maatalouden ilmastotyöhön

Maatalouden ilmastotoimiin tarvitaan mukaan myös alue- ja paikallistoimijoita. Ilmastotyö ei ole pelkästään viljelijöiden ja maataloustukien asia. Miten alue- ja paikallistoimijat näkevät omat toimintamahdollisuutensa?

Selvitimme Luken ARMI-hankkeessa paikallis- ja aluetoimijoiden näkökulmia ja ratkaisuja maatalouden ilmastopäästöjen hillintään ja turvepeltojen ilmastoystävälliseen käyttöön sekä maatalouden alueellisen ilmastotyön nykytilaa. 

Alueellista ilmastotyötä maataloudessa tarkastellaan kolmen aineiston kautta: 1) maakuntien ja kuntien ilmastostrategiat ja muut strategiat, 2) paikallis- ja aluetoimijoiden valtakunnallinen kyselytutkimus ja 3) aluetoimijoiden työpajat. 

Ilmastostrategioissa maatalous mukana heikohkosti

Suomen maakunnissa ilmastonmuutoksen hillintätyö on jatkunut jo pitkään ja kaikilla maakunnilla on oma ilmastostrategiansa. Vaikka maatalous onkin mukana kaikissa maakunnallisissa ilmastostrategioissa, sen käsittely jää usein hyvin yleiselle tasolle. 

Useimmin toistuvia maakunnallisia tavoitteita maatalouteen liittyvissä ilmastotoimissa olivat uusiutuvan energian tuotanto, ruokahävikin vähentäminen ja viljelijöiden koulutus. Muutamissa maakunnissa oli asetettu myös toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakunnallisissa ilmastostrategioissa tunnistettiin myös jossain määrin turvepeltoja koskevia kokonaisuuksia. 

Kuntien tavoitteet ja toimenpiteet maatalouden osalta kohdistuivat usein ruokajärjestelmän toisiin kohtiin: ruokapalveluhankintojen ohjaukseen sekä hävikin vähentämiseen. Yleisimmät maatalouteen suoremmin kohdistuvat ilmastotoimenpiteet kuntien strategioissa käsittelivät ravinnekiertoa tehostavia hankkeita ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä biokaasun tuotannossa. 

Aluetoimijat haluaisivat tukea maatalouden ilmastotyötä hankkeilla, tilusjärjestelyillä ja tiedonvälityksellä

Kyselyvastauksissa alueviranomaiset kokivat vaikeaksi vaikuttaa esimerkiksi maatalouden heikkoon taloustilanteeseen. Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen turvepeltoihin liittyvissä kysymyksissä koettiin erityisen keskeiseksi. 

Vastauksissa nousi esiin myös mahdollisuuksia ja keinoja, joilla voi vaikuttaa maatalouden ilmastopäästöjen hillintään paikallisesti ja alueellisesti. Tällaisina mainittiin muun muassa ilmastotyön tukeminen erilaisilla hankkeilla, tilusjärjestelyt, yhteistyö ja vuorovaikutus sekä tiedonvälitys ja neuvonta. Taloudellisten ja hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen nähtiin tärkeänä. 

Yleisesti maatalouden ilmastoviisaassa kehittämisessä ja erityisesti turvepeltojen käyttöön liittyvissä teemoissa todettiin edelleen haasteellisia ja ristiriitaisia tavoitteita osapuolten välillä.

Viestintään toivottaisiin hyviä käytäntöjä, kannustusta, ruokatietoa ja viljelijöiden työn arvostusta

Kaikissa ARMI-hankkeen työpajoissa viestintää pidettiin tärkeimpänä keinona, jonka avulla maatalouden ilmastotoimia voidaan tukea. Tutkittua tietoa ja sen välittämistä käytäntöön tarvitaan kaikilla toimijatasoilla. 

Esimerkiksi pellonpiennarpäivät ja tilavierailut nähtiin hyvinä keinoina jalkauttaa tietoa viljelijöille, muille toimijoille sekä kouluille ja oppilaitoksille. 

Ilmastotoimiin kannustavan ilmapiirin luomista pidettiin tärkeänä kaikessa viestinnässä. Viestinnältä toivottiin myös yleisen tietoisuuden lisäämistä ruoantuotannosta ja viljelijöiden työn arvostuksen nostamista.

Kosteikkojen perustamiseen toivottiin toimintamallien helpottamista. Kaiken kaikkiaan ilmastotoimille pitäisi saada maatalouden tukijärjestelmää yksinkertaisempia rahoitusmalleja. 

Ilmasto- ja turvepeltokysymyksissä voi päästä eteenpäin seitsemän suosituksen avulla:

Alueellinen ilmastotyö maataloudessa -raportin suosituksia turvepeltokysymyksissä eteenpäin pääsemiseksi:

1. Maatalouden ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet tulisi sisällyttää lakisääteisiin ja toistuvasti päivitettäviin maakunnallisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin, kuten alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin tai -suunnitelmiin
2. Erityisesti maatalousvaltaisten kuntien ilmastotyötä maatalouden osalta tulisi vauhdittaa esimerkiksi maakuntien ja kuntien yhteistyöllä tai kuntien yhteisellä strategiatyöllä.
3. Maatalouden ilmastotoimien tulisi tukea myös maatalouden ja alueiden elinvoiman kehittämistä. Aluetoimijoiden tulee turvata maatalouden elinvoimaisuutta ja ruoantuotannon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä alueellista ruokajärjestelmää.
4. Turvepelloilla kosteikkoviljelymenetelmien mahdollistaminen vaatii arvoketjujen kehittämistä muilta toimijoilta.
5. Kosteikkojen perustamisen toimintamalleja tulisi helpottaa.
6. Toimenpiteiden toteuttamista varten tulisi aluekohtaisesti myöntää erillisrahoitusta.
7. Tilusjärjestelyjen mahdollisuudet turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentämiseen tulisi saada hyödynnettyä.