Investoinneilla maatilan riskien kimppuun

Maatalouden investoinnit ja rakennekehitys kulkevat käsikädessä. Kun tilojen lukumäärä näyttää laskevan, on toisilla tiloilla lähdetty laajentamaan toimintaa ja hyödyntämään vapautunutta tuotantokapasiteettia. Tämä tarkoittaa investointeja peltoihin, rakennuksiin ja koneisiin. On arvioitu, että maatalouden kokonaisinvestointitarve olisi 222–295 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2030 saakka riippuen kysynnästä nykyisellä kehityspolulla (arvio koskee investointituen piirissä olevia kohteita).

Esimerkiksi eläinten hyvinvointi voi vaatia parempien olosuhteiden rakentamista, jolloin investointi toimii tuotannon ja eläinten hyvinvointiriskien hallintakeinona. Jotta täsmäisku olisi mahdollisimman tehokas, kannattaa investoinnin suunnittelussa hyödyntää kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ajattelutapaa ja tehdä investointisuunnitelmasta pelkkiä laskelmia laajempi kokonaisuus.

Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa on ideana kartoittaa maatilan sisäisiä ja ulkoisia riskejä yhtäaikaisesti, niin että havaitaan toimintaa eniten uhkaavat riskit ja niihin voidaan puuttua sopivilla täsmäiskuilla, joiden avulla riskiä voidaan pienentää, poistaa, siirtää tai välttää. Esimerkiksi kun eläimille vaarallisia rikkinäisiä karsinoita lähdetään korjaamaan, huomioidaan rahoitus, työjärjestelyt, tuotos, eläinten hoito ja henkilöiden työturvallisuus.  Kyseessä on siis moniulotteinen tapa toimia. Karsinaesimerkistä voi mittakaavaa kasvattaa vaikkapa kokonaan uuden tuotantorakennuksen rakentamiseen tai tuotannon muutoksiin.

Luonnonvarakeskuksen Rimsec-hankkeessa on tutkittu luonnonvara-alan riskienhallintaa laajasti eri sovelluskohteiden ja menetelmien valossa, johon liittyi myös blogin toisen kirjoittajan, Niko Hyppösen, tekemä pro gradu -tutkimus Lukessa. Hyppösen gradu julkaistiin kevättalvella 2022 ethesis.helsinki.fi -palvelussa. Hyppösen pro gradussa tutkittiin maatilojen investointisuunnitelman käyttöä selittäviä tekijöitä. Aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Fasari-hankkeen maatilojen riskienhallintatutkimuksen kyselyaineistoa. Käytössä oleva aineisto tarjosi tietoa vastaajien kokemista riskeistä, toteutuneista riskeistä sekä maatilojen ja maatalousyrittäjien ominaisuuksista. Fasari-tutkimushankkeen tavoitteena on maatilojen riskien hallinnan parantaminen turvallisuusjohtamista kehittämällä ja saattaa turvallisuusjohtaminen sekä riskien hallinta osaksi maatilojen perustoimintaa.

Tuloksissa havaittiin, että maatalousyrittäjän liiallinen henkinen kuormitus vähensi investointisuunnitelmien tekemistä. Yhteiskunnan tulisi vahvistaa olemassa olevia keinoja maatalousyrittäjien jaksamisen parantamiseksi. Oikea-aikaisilla investoinneilla voitaisiin onnistua parantamaan työoloja ja ennaltaehkäisemään maatalousyrittäjien liiallista kuormitusta. Samalla voitaisiin saada varmemmin käyttöön myös rakennemuutoksen myötä vapautuvaa tuotantokapasiteettia. Silloin tyhjentyvien kylien monella tapaa rikas maaseutuympäristö pysyisi avoimena ja elinvoimaisena. Tästä hyötyvät sekä maatalous että muu yhteiskunta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että investointisuunnitelmien käyttö oli yleisempää, jos käytettiin muita johtamisvälineitä. Merkittävät kriisit ja muutokset tuotantopanos- ja maataloustuotemarkkinoilla voivat olla maatiloille iso haaste, joista selviäminen ja resilienssi (sopeutumis/muutautumiskyky) voivat olla kiinni johtamistaidoista. Johtamistoimen osaamisella tässä tarkoitetaan esimerkiksi tavoitteiden asettamista, yritystalouden suunnittelua, yhteistyötaitoja, uusien tarvittavien taitojen oppimista, toisten ohjaamista sekä oman ja perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen kanavoimista oikean suuntaisesti maatilan työn ja tuotannon kannalta.

Maanviljelijän maatalousalan korkeakoulututkinto lisäsi investointisuunnitelmien käyttöä, jonka soveltaminen maatilan riskienhallinnassa katsottaisiin siis olevan edullista. Koska maatalouden investointien vuotuinen arvo on hyvin merkittävä, on eduksi, että ”näppylähanskoja kalliimmat” investoinnit suunnitellaan huolella ja niihin liittyvät riskit huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Alkutalvesta 2021 maatalouden kohtaama tuotantovälineiden kustannusten nousu johti tilakohtaisiin kassakriiseihin, ja puhuttiin erittäin tarkasta rahan käytöstä. Siksi investointisuunnitelma on hyvä laittaa ajan tasalle, vaikka tulevaisuus näyttää synkältä! Ajantasainen investointisuunnitelma antaa kuvan tulevista askelista. Ja ne askeleet ottamalla ylläpidetään suomalaista maanviljelyä, jolla on elintärkeä tehtävä tässä yhteiskunnassa.

Niko Hyppönen on keskipohjalainen maitotilan kasvatti ja sieltä karannut agrologi, joka viimeistelee maisterintutkielmaansa pääaineenaan maatalousekonomia. Jarkko Leppälä on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.