Kirjoittajat:
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.
Vihannekset sopisivat viljelyyn Pohjois-Karjalassa
Useilla pohjoiskarjalaisilla karjatiloilla tuotannon jatkaminen edellyttäisi isoja investointeja. Moni tilallinen pohtii tuotantosuunnan vaihdosta ja vaihtoehtoja pellonkäytölle. Ilmasto haastaa erikoiskasvien viljelyn, mutta avomaavihannesten viljely voisi olla mahdollisuus.
Vuonna 2020 Pohjois-Karjalassa oli 26 avomaavihannesten tuottajaa, joilla oli viljelyssä muun muassa porkkanaa, ruokasipulia, juurikkaita ja tarhahernettä. Avomaavihanneksia viljeltiin 58 hehtaarilla, eli tiloilla oli keskimäärin 2,2 hehtaaria peltoa avomaavihannesten tuotannossa. Satoa saatiin 1282 tonnia, eli alle kahdeksan kiloa pohjoiskarjalaista kohden.
Tuotantoa voisi olla enemmänkin, sillä Suomessa syötiin samana vuonna yli 64 kiloa tuoreita vihanneksia henkilöä kohden. Kotimaisia vihanneksia tuotettiin 33 kiloa asukasta kohden. Kasvisten käytössä voi odottaa kasvua, sillä kesällä 2023 julkistetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset ohjaavat lisäämään tuoreiden kasvisten käyttöä aiemmasta puolesta kilosta jopa 800 grammaan päivässä.
Jos tavoitteena olisi tuottaa Pohjois-Karjalan pelloilla puolet maakunnassa käytetystä kotimaisista vihanneksista, avomaatuotantoa pitäisi kasvattaa 140 hehtaariin. Kestävät tuotantomenetelmät huomioiden viljelykiertoon pitäisi saada noin 700 hehtaaria peltoa. Iso osa maakunnan pelloista sopisi maalajinsa puolesta vihannesviljelyyn.
Muutoksen käynnistäjiksi tarvittaisiin kymmenkunta viljelijää, joista kukin tuottaisi avomaavihanneksia noin 10–20 hehtaarilla. Ei kuulosta mahdottomalta, silti yksittäisen maatilan kannalta muutos on mittava. On investoitava uuteen koneketjuun ja varastoihin, sekä opeteltava uudet viljelymenetelmät. Työvoimavaltaisten vihannesten viljelyssä on hallittava kausityövoiman hankinta ja johtaminen, plus markkinoitava tuotteet ostajille.
Viljelijän panostus ei yksin riitä, vihannesalan kasvuun tarvitaan yhteistä suunnittelua muiden viljelijöiden, tukkujen ja kaupan kanssa. Paikallisten vihannesten käytön lisääminen edellyttäisi myös jalostusasteen nostamista.
Vihannesviljely voisi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto pitää rehuntuotannosta vapautuvat pellot viljeltyinä. Ilmasto lämpenee edelleen, ennusteiden mukaan vuonna 2050 Pohjois-Karjalassa voidaan tuottaa samoja kasvilajeja kuin Kaakkois-Suomessa tällä hetkellä.
Pohjois-Karjala voi olla tulevaisuuden ruoka-aitta.
Teksti on julkaistu 27.10.2023 Sanomalehti Karjalaisen Luken luotain -palstalla.
