Kansalaisraati nostaa metsien lisääntyvät ja osin ristiriitaiset käyttötarpeet Lapin metsien käytön keskeiseksi haasteeksi. Metsien kestävän käytön varmistamiseksi raati suosittelee tilanteen jatkuvaa tarkkailua ja käyttötarpeiden yhteensovittamista osallistavan suunnittelun avulla, jossa kaikki metsänkäyttäjät ovat mukana.
Lapin metsien ilmastoviisasta ja oikeudenmukaista käyttöä pohtinut kansalaisraati on saanut työnsä päätökseen. Kansalaisraadin kannanottoon on koottu raadin muodostama tilannekuva metsien käytöstä, keskeisimmät metsien käytön ongelmakohdat sekä niihin vastaavat suositukset. Kannanotto luovutettiin tänään Lapin liitolle ja Lapin vihreän siirtymän jaostolle. Koko kannanotto on luettavissa tiedotteen lopussa.
Raadin mukaan yksi keskeinen haaste metsien käytössä ovat metsien lisääntyvät käyttötarpeet, jotka ovat osin ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi puuraaka-aineen tarve kasvaa, mutta samalla tulisi huolehtia metsien hiilinieluista. Metsien suojeluun puolestaan liittyy taloudellisia kysymyksiä, jotka ovat vielä ratkaisematta. Raati kiinnitti huomiota myös tiedonkulkuun sekä siihen, että käyttötarpeet ovat erilaisia Lapin eri alueilla.
Suosituksissaan raati nostaa esille sekä tarpeen pudottaa Suomen ilmastopäästöjä, että huolehtia hiilinielujen säilymisestä pitkäjänteisesti. Yksi keino hiilinielujen tasapainon säilyttämiseen olisi vuotuinen maksimihakkuukiintiö. Raati suosittaa myös tiedotuksen lisäämistä metsien käytön tilanteesta ja eri osapuolten avointa kuulemista. Taloudellisia kannusteita ja neuvontaa kestäviin metsänkäyttötapoihin tarvittaisiin lisää.
– Raadin esiin nostamat haasteet ovat osin samoja, joita olemme myös Lapin liitossa havainneet. Metsien kestävä käyttö on sekä ilmastonmuutoksen torjunnan, että luonnon monimuotoisuuden kannalta todella tärkeää, ja olemmekin nostaneet tämän yhdeksi keskeiseksi teemaksi Lapin vihreässä siirtymässä. Otan ilolla vastaan raadin esityksen vuoropuhelun lisäämisestä ja tiedon jakamisesta Lapin metsien käytöstä, sanoo kestävän kehityksen asiantuntija Hanna-Leena Pesonen Lapin liitosta.
Kaikkia raadin suosituksia ei ole suunnattu pelkästään Lapin liitolle, vaan jotkut niistä kohdistuvat valtakunnalliseen päätöksentekoon. Raati esimerkiksi katsoi, että uudistushakkuita tehdään nykyään liian nuorissa metsissä. Tähän yhdeksi syyksi nähtiin vuoden 2014 metsälain muutos, joka salli aiempaa nuoremman metsän päätehakkuut. Raati kannattaakin metsälain uudelleentarkastelua.
– Seuraavaksi suositukset käsitellään Lapin vihreän siirtymän jaostossa, joka antaa vastauksensa raadille alkuvuodesta 2023, kertoo Pesonen.
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Lapin metsillä on merkittävä rooli, ja metsien käytöstä käydään paikoin kiivastakin julkista keskustelua. Metsäraadissa keskustelua käytiin kuitenkin rakentavasti toisia kuunnellen.
– Olin yllättynyt siitä, miten hyvässä hengessä keskustelut menivät, vaikka paljon erilaisia ihmisiä oli läsnä. Positiivinen yllätys ja kokemus, kuvailee raadin jäsen, rovaniemeläinen Satu Ihanamäki kokemustaan raadista.
Sama kokemus on ivalolaisella Pertti Heikkurilla:
– Oli tosi mukava ja hyvä tilaisuus. Ihmiset puhuivat keskenään ja toivat esiin erilaisia näkökantoja. Riitoja ei silti tullut, vaikka mukana oli porukkaa monenlaisista taustoista, esimerkiksi eri ammattiryhmistä, Heikkuri toteaa.
Osallistujat 33-henkiseen metsäraatiin valittiin satunnaisotannalla kaikista Lapin maakunnan yli 18-vuotiaista asukkaista. Lapin liitto toimi raadin koollekutsujana ja tehtävänannon määrittelijänä. Käytännön toteutuksesta vastasivat tutkijat Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Turun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Raatilaiset pohtivat kahden viikonlopun ajan, miten Lapin metsiä voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja muuttuva ilmasto huomioiden.
– Metsien käyttö on erittäin laaja aihe, ja sen käsittely neljässä päivässä on hyvin haastava tehtävä. Asian tarkastelu monesta näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, sillä metsien eri käyttötavoilla on niin monia vaikutuksia luontoon, yhteiskuntaan ja talouteen ja niiden välisiin keskinäisriippuvuuksiin, toteaa tutkimuspäällikkö Katriina Soini Lukesta.
Raadin ensimmäinen viikonloppu keskittyi erityisesti tiedonhankintaan: raatilaiset kuulivat asiantuntijaesityksiä, joissa käsiteltiin muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin, metsävarojen käyttöä ja metsien kulttuurista merkitystä. Raatilaiset saivat myös esittää asiantuntijoille kysymyksiä ja pohtia muun muassa metsien käyttöön liittyviä oikeudenmukaisuusnäkökohtia.
Toinen viikonloppu keskittyi kannanoton kirjoittamiseen. Kannanoton muodostaminen pohjautui puntaroivaan keskusteluun, jota raatilaiset kävivät metsien eri käyttötarpeista sekä asiantuntijoiden esitysten, taustamateriaalin että omien kokemustensa pohjalta. Keskustelua käytiin erityisesti pienryhmissä, jotta jokaisella osallistujalla oli mahdollisimman matala kynnys tuoda omat näkökulmansa ja ajatuksensa aiheesta esiin. Järjestäjät toimivat kirjureina.
– Raatilaiset tarkastelivat aihetta keskusteluissaan todella monipuolisesti ja olivat hyvin sitoutuneita työskentelyyn, kertoo Luken tutkija Jaana Sorvali.
– Koen oppineeni valtavasti, sekä tutkijoiden esityksistä ja kanssaraatilaisilta. Toisaalta työskentely oli hyvin raskasta mutta myös hyvin motivoivaa, summaa raadin jäsen Ihanamäki.
Lapin metsäraati järjestettiin osana Ilmastotoimet puntarissa -tutkimushanketta. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat edistää reilua ja tietoon perustuvaa ilmastosiirtymää. Metsäraadin kannanotto luovutettiin Lapin liitolle 28.11.2022 tiedekeskus Pilkkeessä järjestetyssä tilaisuudessa.
