Siirry pääsisältöön

Väitös: Hakkuutähdekasat kiihdyttävät typen kiertoa ja lisäävät typen hävikkiä - tähteiden tasaisempi levittäminen tärkeää

Uutinen 15.12.2022

Hakkuutähteet kiihdyttivät voimakkaasti typen kierron prosesseja jo ensimmäisen vuoden aikana erityisesti suurten hakkuutähdekasojen alla. Hakkuujätteiden tasaisemmalla levittämisellä voidaan välttää haitallisia ympäristövaikutuksia ja pitää yllä maaperän ravinnetasapainoa.

FM, MMM Tiina Törmäsen väitöstutkimuksen mukaan hakkuutähteen vaikutus maaperän ominaisuuksiin ja prosesseihin oli voimakkaampaa orgaanisessa kerroksessa kuin kivennäismaakerroksessa. Hakkuutähteet kiihdyttivät voimakkaasti typen kierron prosesseja jo ensimmäisen vuoden aikana erityisesti niiden hakkuutähdekasojen alla, joissa oli suurin määrä hakkuutähdettä. ”Tämä aiheutti typen hävikkiä kaasumaisina typpioksiduulipäästöinä ja etenkin nitraattitypen huuhtoutumisena. Typen pysymiseen metsämaassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota käytännön metsänhoidon toimenpiteissä erityisesti boreaalisilla alueilla, joilla typpi rajoittaa metsien kasvua.”

Törmänen selvitti väitöstutkimuksessaan hakkuutähteiden vaikutuksia metsämaan typen- ja hiilenkierron pääprosessien dynamiikkaan ensimmäisinä vuosina päätehakkuun jälkeen. Erityisesti hiilen ja typen kiertokulku on keskeisessä roolissa metsäekosysteemin toiminnassa. Tutkimuksen mukaan typpioksiduulipäästöt olivat pieniä, mutta kuitenkin korkeampia hakkuutähdekoealoilla kuin aloilla ilman hakkuutähteitä. Maaveden typpipitoisuudet nousivat jo vuoden kuluttua hakkuutähdekasojen perustamisesta.

Tasainen levittäminen vähentää ympäristövaikutuksia

Tulokset korostavat hakkuutähteiden tasaisemman levittämisen tärkeyttä metsänpohjalla niiden kasaamisen sijaan. ”Kantavien kivennäismaiden uudistusaloilla tasaisella levittämisellä voidaan välttää haitallisia ympäristövaikutuksia ja pitää yllä maaperän ravinnetasapainoa”, Törmänen sanoo.

Työssä vertailtiin eri puulajien eli männyn, kuusen ja rauduskoivun hakkuutähteiden vaikutuksia. Kuusen hakkuutähteet kiihdyttivät typpioksiduulipäästöjä muita puulajeja pidempään. Hakkuutähteet lisäsivät maaveden typen pitoisuuksia voimakkaimmin koivun hakkuutähteiden alta. Biologista typen sidontaa havaittiin kaikissa hakkuutähdemateriaaleissa, ja se oli yleensä voimakkaampaa oksissa kuin neulasissa tai lehdissä sekä havupuiden hakkuutähteissä kuin koivun hakkuutähteessä. ”Kaiken kaikkiaan hakkuutähdekasojen vaikutus maaperään oli voimakkaampaa verrattuna lievempiin puulajivaikutuksiin.”

Työn tavoitteena oli kerryttää tietoa metsänhoidon kestävistä käytännöistä, jotta voidaan minimoida mahdollisia ympäristövaikutuksia ja turvata metsän ja metsämaan elinvoimaisuus. ”Kun uudistusvaiheessa metsästä poistuu mahdollisimman vähän ravinteita, turvataan tulevan puuston ravinteiden saanti ja kasvu, mikä osaltaan auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.”

Tiina Törmänen väittelee 16.12. aiheesta "Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles". Väitöstilaisuus on B1 salissa Metsätieteiden talolla Viikissä (Latokartanonkaari 7) klo 12. Väitös kuuluu Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan Metsätieteiden osastolle.