Suomalaisista 195 000 metsästi vuonna 2022
Vuonna 2022 metsällä kävi 195 000 metsästäjää, joista pienriistaa jahtasi 160 000. Metsästäjämäärät ovat olleet viime vuosina loivassa laskussa. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsästystilastoon.
Vuonna 2022 riistanhoitomaksun suoritti noin 306 000 metsästäjää, joista 195 000 kävi metsällä. Pienriistajahdissa kävi 160 000 metsästäjää, joille aktiivisia metsästyspäiviä pienriistajahdissa kertyi lähes 2,5 miljoonaa.
– Metsästäjämäärät ovat hiljalleen vähentyneet vuodesta 2011 lähtien, jolloin metsästäjämäärä oli tilastointijakson korkein, noin 234 000, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.
Metsäkanalintukantojen runsaus näkyy saaliissa
Vuonna 2022 yli puolet metsästäjistä kävi metsäkanalintujahdissa. Metsäkanalintukantojen runsaus heijastuu saalismääriin, myös pyyntiin lähtemisen kautta. Katovuonna 2017 metsäkanalinnustamassa kävi vain 41 prosenttia metsästäjistä.
– Vuonna 2022 metsäkanalintukannat olivat hyvät jo toista vuotta peräkkäin, ja metsästyskausi oli pitkä suuressa osassa maata. Metsosaalis kasvoi hiukan, ja oli noin 35 000. Teeriä sen sijaan saatiin saaliiksi jonkin verran edellisvuotta vähemmän, 129 000 yksilöä. Pyitä metsästäjien reppuihin päätyi 32 000, ja riekkoja 40 900. Riekon saalisarvioon sisältyy muita metsäkanalintuja enemmän epävarmuutta joidenkin metsästäjien suurten saalismäärien vuoksi, Husa jatkaa.
Vesilinnustuksen suosio laskussa
Vesilintujen metsästyksen suosio on viime vuosikymmenen aikana ollut laskussa. Vuonna 2022 vain kolmasosa metsästäjistä kävi vesilinnustamassa, kun 2010-luvun alkupuolella heidän osuutensa oli lähes puolet metsällä käyneistä. Sinisorsa on ylivoimaisesti pyydetyin vesilintulaji, vuonna 2022 saatiin saaliiksi 165 000 sinisorsaa. Toiseksi yleisintä vesilintusaalislajia, tavia pyydettiin 44 000 yksilöä. Kokonaisuudessaan vuoden 2022 vesilintusaalis pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna.
Sepelkyyhky on saalismäärältään runsain riistalajimme
Sepelkyyhky on jo vuodesta 2014 ollut saalismäärältään suurin riistalajimme. Myös metsästäjäkohtaiset saaliit ovat sepelkyyhkyllä tyypillisesti muita pienriistalajeja suuremmat. Vuonna 2022 sepelkyyhkyjä saatiin saaliksi 250 000, keskimäärin kymmenen lintua saalista saanutta metsästäjää kohti. Metsäjäniksen ja rusakon saalismäärät olivat lähellä edellisvuoden tasoa, 96 000 metsäjänistä ja 72 000 rusakkoa.
Supikoiran ja minkin saalismäärät olivat edellisvuotta suurempia, metsästäjien saaliiksi päätyi 121 000 supikoiraa ja 38 000 minkkiä. Vuodesta 2019 lähtien näiden lajien pyyntiin ei ole vaadittu metsästyskorttia, joten kokonaissaalis voi olla tässä esitettyä suurempi, erityisesti minkin osalta. Minkin pyynti on sallittua hetitappavilla raudoilla, eikä välttämättä vaadi asetta.
Hirvieläinten saalismäärät laskivat
Hirvi- valkohäntäpeura-, ja metsäkaurissaalista saatiin metsästysvuonna 22/23 edelliskautta vähemmän. Hirviä saatiin saaliiksi 37 055, valkohäntäpeuroja 67 183 ja metsäkauriita 19 988.
Hirvieläinjahdissa käyneiden metsästäjien määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2021, noin 116 000. Metsästyspäiviä hirvieläinjahdissa heille kertyi runsaat 1,7 miljoonaa.
Riistasaaliista saatiin 9 miljoona kiloa luullista lihaa, josta hirvenlihan osuus oli yli puolet. Riistalihan laskennallinen arvo oli noin 70 miljoonaa euroa.
Tietoa tilastosta
Metsästystilaston tiedot perustuvat vuoden 2023 alussa 7500 metsästäjälle lähetettyyn kyselyyn ja vastaamattomille tehtyihin puhelinhaastatteluihin. Heistä 60 prosenttia vastasi kyselyyn. Pyyntiluvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien saalistiedot saatiin Suomen riistakeskuksesta.
