Metsällä käyneiden määrä väheni vuonna 2023
Vuonna 2023 metsällä kävi 186 000 metsästäjää, joista pienriistaa jahtasi 146 000. Metsästäjämäärät ovat olleet viime vuosina loivassa laskussa. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsästystilastoon.
Vuonna 2023 riistanhoitomaksun suoritti noin 302 000 metsästäjää, joista 186 000 kävi metsällä. Heistä neljä viidestä jahtasi pienriistaa. Metsällä käyneiden määrä on vuodesta 2011 lähtien ollut loivassa laskussa.
"Riistanhoitomaksun maksaneiden määrä on pysynyt verrattain vakaana, mutta metsällä käyneiden osuus on ollut laskussa. Vuonna 2023 riistanhoitomaksun maksaneista vain 62 prosenttia metsästi, kun vastaava osuus vielä 2010-luvun alkupuolella oli yli 70 prosenttia", kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.
Metsäkanalintusaalis laski - rusakkosaalis ensimmäistä kertaa metsäjäniksen tasolla
Vuonna 2023 noin puolet metsällä käyneistä pyyti metsäkanalintuja, noin 95 000 metsästäjää. Kaikkien metsäkanalintulajien saaliit arvioitiin edellisvuotta pienemmiksi. Teerisaalis oli 108 000, metsosaalis 30 000, pyysaalis 25 000 ja riekkosaalis 31 000 yksilöä. Teerisaalis painottui Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle, kun taas metsoja saatiin eniten Lapista.
Rusakon saalismäärät ovat pysytelleet varsin vakaana koko 2000-luvun, kun taas metsäjänissaaliit ovat pienentyneet 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2023 rusakoita ja metsäjäniksiä saatiin saaliksi kumpiakin noin 73 000 yksilöä. Vielä 2010-luvun alkupuoliskolla metsäjänissaalis oli lähes kolminkertainen rusakkosaaliiseen verrattuna.
Sepelkyyhky on jo vuodesta 2014 ollut saalismäärältään suurin riistalajimme, ja vuonna 2023 sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi noin 242 000 yksilöä. Myös metsästäjäkohtaiset saaliit ovat sepelkyyhkyllä tyypillisesti muita pienriistalajeja suuremmat. Vuonna 2023 sepelkyyhkyjä saatiin saaliksi keskimäärin 11 lintua saalista saanutta metsästäjää kohti. Pyydetyimmän vesilintumme sinisorsan saalismäärä laski, ja oli noin 114 000 yksilöä. Tavisaalis sen sijaan kasvoi, ja oli 52 000 yksilöä.
Pienpedoista supikoiran ja ketun saalismäärät kasvoivat, kun taas minkkejä saatiin saaliiksi edellisvuotta vähemmän. Supikoirasaalis oli 133 000, kettusaalis 46 000, ja minkkisaalis 31 000 yksilöä. Näätä- ja mäyräsaaliit olivat edellisvuoden tasolla, 16 000 ja 9 000 yksilöä. Vuodesta 2019 lähtien supikoiran ja minkin pyynti ei ole vaatinut metsästyskorttia, joten kokonaissaalis voi olla tässä esitettyä suurempi, erityisesti minkin osalta. Minkin pyynti on sallittua hetitappavilla raudoilla, eikä välttämättä vaadi asetta.
Hirvieläinten saalismäärät laskivat edelleen
Hirvi-, valkohäntäpeura-, ja metsäkaurissaalista saatiin metsästysvuonna 23/24 edelliskautta vähemmän. Hirviä saatiin saaliiksi 32 345, valkohäntäpeuroja 59 195 ja metsäkauriita 17 500 yksilöä.
Myös hirvieläinjahdissa käyneiden metsästäjien määrä laski hieman, ja oli noin 112 000. Metsästyspäiviä hirvieläinjahdissa heille kertyi runsaat 1,4 miljoonaa.
Riistasaaliista saatiin noin 7 miljoonaa kiloa luullista lihaa, josta hirvenlihan osuus oli yli puolet. Riistalihan laskennallinen arvo oli noin 55 miljoonaa euroa.
Tietoa tilastosta
Metsästystilaston tiedot perustuvat vuoden 2024 alussa 9 475 metsästäjälle lähetettyyn kyselyyn ja vastaamattomille tehtyihin puhelinhaastatteluihin. Kyselyn vastausaste oli 56 prosenttia. Pyyntiluvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien saalistiedot saatiin Suomen riistakeskuksesta.
