Siirry pääsisältöön

Politiikkasuositus: Metsätalouden vesiensuojelua on tehostettava – ilmastonmuutos kasvattaa ravinnekuormia

Uutinen
|
24.1.2023

Vesistöjen suojelua metsätaloudessa on tulevaisuudessa tehostettava, koska ilmastonmuutos lisää vesistöjen ravinnehuuhtoumia. Vesistön suojelua voidaan tukea ottamalla käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, jota tulisi suosia erityisesti turvemailla. 

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet OPERANDUM-hankkeessa ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen ja äärevien sääolojen vesistöille aiheuttamia riskejä. Muutosten suuruutta ja toimintamahdollisuuksia tutkittiin ja havainnollistettiin Puruveden alueelle perustetussa luontolaboratoriossa. Suositeltavia keinoja metsätalouden tehokkaampaan vesiensuojeluun on listattu tuoreeseen politiikkasuositukseen. 

Metsätalouden aiheuttamat ravinnehuuhtoumat kasvavat ilmaston muuttuessa

Ilmaston muuttuessa lämpötila ja sadanta nousevat voimakkaasti. Mikäli maa on roudassa vähemmän aikaa, maaperässä on hajotustoiminnan vilkastumisen vuoksi vapaana ravinteita. Ne lähtevät liikkeelle runsastuneiden sateiden saattelemana ja nostavat ravinnekuormitusta alapuolisessa vesistössä. 

Ravinnekuormat voivat ilmastonmuutoksen seurauksena kasvaa lähes 50 prosenttia. Hakkuut lisäävät ravinnekuormitusta jo pelkästään vähentyneen ravinteiden sidonnan takia, koska puumäärä vähenee ja aluskasvillisuus häiriintyy hakkuissa. Nykyilmastossakin hakkuut voivat kasvattaa ravinnekuormaa 12 prosenttia. Ilmastonmuutos lisää hakkuiden aiheuttamaa ravinnekuormaa, ja näiden yhteisvaikutus on voimakas. 

Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen tulee kannustaa turvemailla

Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsää uudistetaan ilman avohakkuita siten, että se on aina puustoinen ja maaperä pysyy peitteisenä. Metsätalouden aiheuttama kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee, koska hakkuidenkin jälkeen metsässä on ravinteita pidättävä kasvipeite. Suometsissä myös ojitustarve vähenee, kun haihduttavan puuston määrää säätelemällä voidaan vaikuttaa pohjaveden pinnan tasoon. 

Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan saavuttaa nykyilmastossa noin 50 prosenttia pienempi typpikuormitus hehtaaria kohden avohakkuisiin verrattuna. Fosforin kuormitus voi vastaavasti vähentyä noin 35 prosenttia. 

”Kuusivaltaiset kasvupaikaltaan ravinteikkaat mustikkatyypin korvet ja myös pian hakkuukypsät puolukkatyypin korvet voisivat olla mahdollisia jatkuvapeitteisen kasvatuksen kohteita. Tutkimustiedon kertyessä jatkuvan kasvatuksen piiriin voidaan ottaa uuden tyyppisiä kohteita,” sanoo tutkimusprofessori Eija Pouta Lukesta. 

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi parhaimmillaan lisätä myös metsän virkistys-, monimuotoisuus- ja maisemahyötyjä. Puruvedellä tehdyn tutkimuksen tulokset osoittivat virkistyshyötyjen ylittävän metsänkasvatuksen muutoksesta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset selvästi. 

Metsänomistajat mukaan ratkomaan uusia vesiensuojelun haasteita

Vesiensuojelun näkökulmasta on tarkoituksenmukaista suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä ja vesiensuojelurakenteita valuma-aluetasolla. Luontopohjaisten ratkaisujen hyväksyttävyyttä voidaan lisätä toteuttamalla niitä yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Yhteiset hankinnat sekä toimintojen yhteinen suunnittelu ja ajoittaminen voivat tuottaa metsänomistajille taloudellisia hyötyjä. 

Metsänomistajien ja asukkaiden mielestä jatkuvapeitteisen kasvatuksen keskeisimmät hyödyt liittyivät monimuotoisuuteen, maisemaan ja virkistysmahdollisuuksiin. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen katsottiin myös tukevan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyödyntää metsää. 

Lisätietoa

Tutkimusprofessori Eija Pouta, Luonnonvarakeskus, eija.pouta@luke.fi, 0295326444 

Erikoistutkija Liisa Ukonmaanaho, liisa.ukonmaanaho@luke.fi, 0295 325 115 

Tutkija Aura Salmivaara, Luonnonvarakeskus, aura.salmivaara@luke.fi, 0295324196 

Ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos, heikki.tuomenvirta@fmi.fi, 050 574 6824