Puupohjaisten tuotteiden ilmastovaikutusten arviointi tarkentuu – Suomen metsäsektorin hiilijalanjälki näyttää ison kuvan

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut ensimmäisen kokonaisarvion Suomen metsäsektorin elinkaarisesta ilmastovaikutuksesta. Vuonna 2023 se oli noin 8,3 Mt CO₂e, josta yli 3 Mt syntyi tuonnin ja viennin arvoketjuissa. Arvio on osa juuri julkaistua elinkaariarvioinnin (LCA) tutkimuskokonaisuutta, joka parantaa suomalaisen metsätalouden ja puupohjaisten tuotteiden ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia. 

Metsätalouden tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan yhä useammin elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Luken menetelmäkehityksen ansiosta metsätalouden keskeiset erityispiirteet, kuten hiilensidonta, biomassan ja maaperän hiilivarastot, metsänkäsittelyn pitkä aikajänne ja puutuotteiden hiilinielut, voidaan sisällyttää arviointiin aiempaa yhtenäisemmin. 

“Tavoitteemme on ollut kehittää metsätalouden ja puutuotteiden arviointimenetelmiä niin, että metsätalouden ilmastovaikutuksia pystyttäisiin kuvaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Uusien menetelmien ja datan yhdistäminen antaa aiempaa selkeämmän kuvan siitä, mihin päästöihin ja nieluihin metsätaloudessa kannattaa vaikuttaa”, sanoo tutkimusprofessori Ilkka Leinonen Lukesta.

Uusia menetelmiä on nyt sovellettu kahdella eri tasolla, koko metsäsektorin ja eri puutuotteiden ilmastovaikutusten arvioimiseen.

Metsäsektorin hiilijalanjälkilaskenta yhdistää elinkaariarvioinnilla (LCA) tuotettuja tietoja, kansallisia tilastoja sekä kasvihuonekaasuinventaarion sektorikohtaisia tietoja. Laskennassa tarkasteltiin metsätalouden, puuston, maaperän ja puutuotteiden hiilitaseiden, sellun, paperin, sahatavaran ja puulevyjen valmistuksen sekä kuljetusten, tuonti- ja vientituotteiden ilmastovaikutuksia.  

Kokonaisarvion mukaan Suomen metsäsektorin elinkaarinen hiilijalanjälki vuonna 2023 oli noin 8,3 Mt CO₂e. Siitä yli 3 Mt syntyi tuonnin ja viennin arvoketjuissa Suomen ulkopuolella. Kotimaassa suurimmat päästöt syntyivät sellu- ja paperiteollisuuden fossiilisista polttoaineista sekä tuotannossa käytettyjen kemikaalien ja polttoaineiden tuotantoketjusta. 
Metsäsektorin suorat energiankäytön ilmastopäästöt olivat noin 3 Mt, eli suuruusluokaltaan hieman yli 10 prosenttia koko energiasektorin kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidusta ilmastovaikutuksesta. 

Vuoden 2023 kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan Suomen metsien maankäytön kasvihuonekaasutase oli negatiivinen (–0,38 Mt CO₂e). Tämä arvio sisältää metsämaan (mukaan lukien talouskäytön ulkopuoliset suojellut metsäalueet) ja puutuotteiden hiilitaseen. Suurin yksittäinen päästölähde olivat ojitetut turvemaat, kun taas elävä biomassa ja puutuotteet toimivat merkittävinä hiilinieluina. 

Kehitetyt menetelmät mahdollistavat aiempaa johdonmukaisemman tavan arvioida metsänkäsittelyn ja maankäytön muutosten ilmastovaikutuksia metsätaloustuotteiden LCA:ssa. Tuotekohtaisessa LCA:ssa metsänhoidon toimenpiteiden vaikutukset kohdistetaan yksittäisille tuotteille ja uusilla menetelmillä pystytään huomioimaan hiilivarastojen muutokset yhtenäisesti muun ilmastovaikutusdatan kanssa. 

“Uudet menetelmät auttavat kuvaamaan metsänhoidon ja maaperän prosesseja aiempaa yhdenmukaisemmin. Kun tuotteiden elinkaariarviointi ja kansallinen kasvihuonekaasuinventaario perustuvat samanlaisiin periaatteisiin ja aineistoihin, tuloksista tulee vertailukelpoisempia ja helpommin hyödynnettäviä”, sanoo erikoistutkija Tarmo Räty Lukesta.

Suomen metsätaloustuotteiden elinkaari-inventaario on julkaistu ensimmäistä kertaa kansainvälisessä ecoinvent-tietokannassa. Tulokset on laskettu aineis- ja energiapuujakeille ja ne perustuvat yhtenäiseen laskelmaan metsänuudistamisen, taimikonhoidon, lannoituksen, harvennuksien ja puunkorjuun materiaali- ja energiavirroista sekä korjattujen jakeiden ominaisuuksista. Tämä tarjoaa kansainvälisesti vertailukelpoisen tietopohjan suomalaisen metsätalouden ympäristövaikutusten arviointiin.

Metsäteollisuus ry:n tuoteasiantuntija Katriina Valkeapää korostaa avoimen tiedon merkitystä:
“Yritykset tarvitsevat luotettavaa ja kansainvälisesti vertailukelpoista dataa koko arvoketjun ympäristövaikutuksista. Se, että suomalaisen metsänhoidon tiedot ovat nyt ecoinventissä, vahvistaa läpinäkyvyyttä ja tukee yritysten ilmastotavoitteita.”

Hankkeiden tulokset paljastivat selkeitä päästöintensiivisiä kohtia eli niin sanottuja hotspotteja. Ilkka Leinosen mukaan juuri näihin kohtiin kohdistetuilla toimilla voidaan saavuttaa merkittävimmät päästövähennykset.

”Päästöjen nollaaminen voidaan saavuttaa eri keinojen yhdistämisellä: teollisuuden sähköistämisellä, sivuvirtojen bioenergian hyödyntämisellä, vähäpäästöisillä materiaalivalinnoilla ja pitkällä aikavälillä myös turvemaiden päästöjä pienentämällä. Lisäksi pitkäikäisten puutuotteiden lisäämistä ja biopohjaisen hiilen talteenottoa vaaditaan hiilinegatiivisuuden toteuttamiseen”, Leinonen sanoo.

Useiden hankkeiden pohjalta toteutettua tutkimuskokonaisuutta esiteltiin 16.12. Metsä-LCA-tilaisuudessa Tiedekulmassa. Kokonaisuus on toteutettu useiden hankkeiden pohjalta. Niitä ovat rahoittaneet Business Finland (LULUC-laskentakehitys), Metsäteollisuus ry (elinkaari-inventaario), Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR (kaivosten peittomateriaalit) sekä maa- ja metsätalousministeriö (Metsäsektorin hiilijalanjälki, BIO-GHG).