Patojen purkamisella saavutetaan monenlaista hyötyä vesiekosysteemille

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus:

Pienpatojen purkaminen on tehokas keino ennallistaa virtavesien jokijatkumoa ja koko vesiekosysteemin monimuotoisuutta. Vesiympäristön palautuessa lähemmäksi luonnontilaa myös kaloilla, selkärangattomilla, kasveilla ja mikrobeilla on mahdollisuus ennallistua. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatima raportti tarjoaa kattavan paketin tutkimustietoa patojen purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta.

Suomen virtavesissä on yli 5000 eri käyttötarkoituksiin rakennettua patoa, joista noin 700 rakennetta liittyy vesivoimatuotantoon. Valtaosa vesivoimalaitoksista on hyvin pieniä, teholtaan alle yhden megawatin tuotantolaitoksia. Aivan viime vuosina Suomessakin on purettu muutamia pienpatoja, mutta tutkimustietoa purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta ei ole ollut vielä saatavilla.

– Halusimme tarjota helposti omaksuttavan tietopaketin kansainvälisistä ekologisista tutkimustuloksista käytännön toimijoiden tueksi. Pieniä patoja on vesistöissämme lukematon määrä, ja vaikka rakenteiden alkuperäinen tarkoitus olisikin jo unohtunut, ne estävät silti kalojen vaelluksen vesistön osasta toiseen, kertoo Luken erikoistutkija Pauliina Louhi.

Piirroskuvassa on kaksi näkymää padotusta joesta. Ensimmäisessä kuvassa esitetään, miten veden, sedimentin ja ravinteiden virtaus on heikentynyt. Toisessa kuvassa esitetään tilanne padon poistamisen jälkeen, kun virtaus on ennallistunut. — Piirroskuvassa on kuvitteellinen esimerkki A) padotusta joesta, missä veden, sedimentin ja ravinteiden virtaus on heikentynyt. Lajisto muistuttaa enemmän seisovamman veden lajistoa kuin virtaavan veden lajistoa. Padon yläpuolella etenkin lämpötila ja kaasujen kierto on muuttunut. Padon alapuolella veden korkeus vaihtelee, pohja on kovaa ja sedimentti-köyhää, etenkin kalojen vaellus padon yläpuolelle on estynyt. Kuvassa B) pato on poistettu ja veden sekä aineiden virtaus on ennallistunut, jolloin elinympäristö on riittävän monipuolinen myös kalastolle sekä selkärangattomille. Kuva ei ole luonnollisessa mittakaavassa.

Piirroskuvassa on kuvitteellinen esimerkki A) padotusta joesta, missä veden, sedimentin ja ravinteiden virtaus on heikentynyt. Lajisto muistuttaa enemmän seisovamman veden lajistoa kuin virtaavan veden lajistoa. Padon yläpuolella etenkin lämpötila ja kaasujen kierto on muuttunut. Padon alapuolella veden korkeus vaihtelee, pohja on kovaa ja sedimentti-köyhää, etenkin kalojen vaellus padon yläpuolelle on estynyt. Kuvassa B) pato on poistettu ja veden sekä aineiden virtaus on ennallistunut, jolloin elinympäristö on riittävän monipuolinen myös kalastolle sekä selkärangattomille. Kuva ei ole luonnollisessa mittakaavassa.

Rakenteiden purkamista täydentää alueen kunnostaminen

Pienpatojen, myllyrakenteiden, suisteiden ja muiden vesistörakenteiden purkaminen mahdollistaa parhaimmillaan kalojen vaellukset elinympäristöstä toiseen esimerkiksi kuivuuden, lämpimien ajanjaksojen tai veden jäätymisen aikaan. Tämä on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista.

– Sedimentin purkautuminen patoaltaasta ja ylävirrastakin tulisi ennakoida huolella ja toteuttaa purkaminen riittävän pitkällä aikavälillä. Toteutustapa vaikuttaa lopputulokseen ja sen saavuttamiseen kuluvaan aikaan. Hallitusti toteutetun purkamisen jälkeen vaelluskalat ovat palautuneet ennallistetuille alueille suhteellisen nopeasti, Louhi jatkaa.

Purkamisen yhteydessä kohde kunnostetaan usein esimerkiksi vaelluskaloille soveltuvaksi lisääntymisympäristöksi. Vaelluskalojen kannalta purkukohteita tulisi löytää ensisijaisesti vesistöistä, missä on vielä olemassa alkuperäistä kalakantaa ja lisääntymisen onnistumisen edellyttämä riittävän hyvä vedenlaatu.

– Testasimme olemassa olevien aineistojen perusteella, miten patojen purkamiskohteita olisi mahdollista priorisoida. Työssä keskityttiin ekologiseen näkökulmaan, kohteen vesistön tilaan ja erityisesti taimeneen, kertoo SYKE:n erikoistutkija Saija Koljonen.

Raportissa keskitytään taimeneen

Raportin A-osio on yhteenveto kansainvälisistä tutkimustuloksista, jotka koskevat patoamisen ja patojen purkamisen ekologisia vaikutuksia virtavesiekosysteemeissä. B-osiossa käydään läpi esimerkinomaisesti, mitä ympäristötekijöitä voitaisiin huomioida päätöksenteossa.

Raporttia täydennettiin lyhyillä katsauksilla, jotka koskivat kohteiden virkistyskäyttöarvon ja voimalaitoksien taloudellisen arvon selvityksiä. Näiden seikkojen lisäksi päätöksenteossa on aina huomioitava esimerkiksi tulvasuojeluun, maankäyttöön ja kulttuuriperintöön liittyviä asioita, mutta näitä ei käsitelty tässä raportissa.

Selvitys toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön (MMM) koordinoimaa NOUSU-vaelluskalaohjelmaa sekä Lukelle ja SYKE:lle asetettuja tulostavoitteita.

Yläreunan kuvassa Hiitolanjoen Kangaskosken uoma. Padon purkaminen on ajoitettu kesälle 2021. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, kuva: Arto Apila.