Osassa poronhoitoaluetta vaikeat laidunolosuhteet talvella 2021–2022

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan porojen laidunolosuhteet olivat erityisen vaikeat Luoteis-Lapissa sekä osissa Pohjois- ja Keski-Lappia talvella 2021−2022. Näillä alueilla alkutalvesta sulaan maahan satanut lumi jäätyi kovaksi kerrokseksi ja vaikeutti merkittävästi porojen ravinnonhankintaa lähes koko talven. Lisäksi lumen alla laidunkasvillisuudessa esiintyi terveydelle haitallisia homemyrkkyjä.

Luonnonvarakeskus selvitti poronhoitoalueen lumi- ja kaivuolosuhteita maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Selvitys on julkaistu ”Talven 2021–2022 lumi- ja kaivuolosuhteet ja niiden vaikutukset poronhoitoon” -raportissa.

Poronhoitoalue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen lumi-, kaivu- ja ravinto-olosuhteiden perusteella.

Kartta. Tarkastelussa poronhoitoalue jaettiin kolmeen lumi, kaivu- ja ravinto-olosuhteiltaan erilaiseen alueeseen.

− Poroille tavanomaista haastavammat lumi- ja kaivuolosuhteet sijoittuvat 19 paliskunnan alueelle (alueet 1 ja 2). Näistä 13 paliskunnassa olosuhteet olivat vaikeimmat (alue 1). Muulla poronhoitoalueella (alue 3) lumi- ja kaivuolosuhteet vaihtelivat, mutta olosuhteita ei voida pitää kokonaisuutena tavallista vaikeampina, kertoo erikoistutkija Jouko Kumpula Lukesta.

Vaikka lumen paksuus ja tiheys eivät oleellisesti poikenneet normaalin kevättalven vastaavista arvoista, lumipeitteen keskimääräiset kovuudet olivat kevättalvella 2022 alueilla 1 ja 2 selvästi korkeampia kuin tavanomaisena talvena. Mittauspisteistä 154:ssä 165:sta lumen pohjakerros oli joko osittain jäässä tai maan pinnalla oli jääkerros.

Laidunten kasvillisuudesta löydettiin kolmea hometoksiinia

Homesienten tuottamien toksiinien esiintymistä porojen laidunkasveissa tutkittiin ensimmäistä kertaa. Laitumilta kerätyistä kasvinäytteistä löydettiin kolmea ihmisille ja eläimille haitallista hometoksiinia. Korkeimmat toksiinipitoisuudet mitattiin Alternaria-sienten tuottamista toksiineista, joita esiintyi verrattain korkeina pitoisuuksina kaikissa näytteissä. Fusarium-sienten tuottamaa hometoksiinia, zearalenonia, mitattiin 48 % näytteistä.

− Loppusyksyn ja alkutalven olosuhteet olivat otolliset hometoksiinien syntymiselle. Loppusyksy oli lämmin ja kostea, ja alkutalvesta sulaan maahan kasvillisuuden päälle satoi märkää lunta. Hometoksiinit ovat kerran muodostuttuaan erittäin pysyviä, kertoo tutkija Sari Rämö Lukesta.

Hometoksiinien vaikutuksia porojen terveyteen ja lisääntymiseen ei ole tutkittu. Viljoissa Alternaria-toksiinien on havaittu aiheuttavan ihmisille mm. ruokatorven syöpää, solumuutoksia, turvotusta, ihomuutoksia ja tulehduksia. Zearalenoni on estrogeeninkaltainen yhdiste, joka häiritsee eläinten lisääntymistä.

Ruokintamenot kasvoivat

Paliskuntien 14 prosentin ALV-kannan mukaiset kustannukset eli käytännössä ostorehujen hankintamenot kasvoivat reaalisin hinnoin 40 % alueella 1 ja 29 % alueella 2 verrattuna ajanjaksoon 2016/2017–2020/2021. Ruokintamäärien lisäksi menoja kasvatti ostorehujen hintojen nousu, mikä on huomioitu muutosta laskettaessa.

− Alueella 3 keskimääräiset ruokintamäärät olivat korkeintaan samaa tasoa kuin vertailujaksolla 2016/2017–2020/2021, kertoo tutkija Jukka Tauriainen Lukesta.

− Vaikeiden laidunolosuhteiden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset ja lisätyöt rasittivat porotaloutta talvella 2021−2022. On myös odotettavissa, että koetut siitosporojen menetykset ja vasatuoton putoaminen vähentävät poronhoidon teurasmääriä, tuloja ja kannattavuutta poronhoitovuonna 2022−2023. Vaikean talven aiheuttamilla taloudellisilla rasitteilla ja menetyksillä on todennäköisesti myös pidempiaikaisia vaikutuksia, Kumpula arvioi.

Osalle paliskuntia tämä oli toinen lyhyen ajan sisällä koettu huono talvi. Edellinen vaikea talvi koettiin 2019−2020. Viime talven kaltaiset talvet todennäköisesti yleistyvät jatkossa, koska ilmastonmuutoksen myötä talvet lämpenevät edelleen voimakkaasti arktisilla ja pohjoisilla alueilla.