Luke selvittää poronlihan ja poromatkailun hiilijalanjälkeä ja muita kestävyysvaikutuksia yhdessä alan toimijoiden kanssa – tavoitteena kestävämpi tulevaisuus
Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yhdessä poroalan kumppaneidensa kanssa poronlihan ja poroihin liittyvän matkailun tuotekohtaisia ilmasto- ja muita kestävyysvaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi sekä elinkeinolle että hallinnolle.
Porolla on suuri sosio-ekonominen merkitys Suomen poronhoitoalueen ihmisille ja luonnolle. Liha on tärkein porosta saatava hyödyke, mutta myös muut porotuotteet ja -matkailu muodostavat merkittävän osan alueen tuotannosta ja taloudesta.
Poronhoitajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin. Esimerkiksi luonnonlaitumilla vapaata laiduntamista täydennetään yhä useammin talviruokinnalla laitumilla tai aitauksissa, jotta porot selviävät vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa ja kaventuneessa elinympäristössä. Laidunmaat ovat vähentyneet erityisesti teollisen maankäytön leviämisen myötä.
Uutta tietoa poronhoidon kestävyydestä
Luken vetämässä tutkimuksessa tehdään tuotekohtainen kestävyysarviointi poronlihalle, sen sivuvirroille sekä matkailussa käytettävälle porolle. Tietoa kerätään suoraan tuotantoketjusta eli poronhoitajilta, poromatkailutiloilta ja teurastamoilta, jotta tulokset kuvaavat todellista suomalaista ja saamelaista poronhoitoa.
”Hankkeen tavoitteena on palvella sekä elinkeinoa että hallintoa. On tärkeää, että päätöksenteon pohjana on tutkittu tieto. Silloin on mahdollista tehdä perusteltuja ja ilmastovaikutuksia vähentäviä ratkaisuja, jotka tukevat poronhoidon kestävyyttä”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kirsi Usva kertoo.
Poronhoidon käytännöt, vuosien väliset vaihtelut, laidunten käytettävyys, lisäruokinnan järjestäminen, rehun tuotanto, paimennus- ja muut ratkaisut ovat moninaisia eri puolilla poronhoitoaluetta. Erot paliskuntien välillä ja sisälläkin voivat olla merkittäviä.
”Moninaisuuden huomioon ottaminen on haastavaa, mutta silti äärimmäisen tärkeää jatkokehittämistoimien kannalta. Tietoon perustuen voidaan elinkeinon kokonaiskestävyydestä käydä parempaa keskustelua”, pohtii erityisasiantuntija Sanna Hast Paliskuntain yhdistyksestä.
Poroalaa kehitetään yhteistyössä
Työ on pohjana myös jatkoselvityksille, kuten yritysten brändikohtaisille hiilijalanjälkiarvioille. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Lapin ELY-keskus, Paliskuntain yhdistys, Saamelaispaliskunnat ry, Porotilamatkailu ry, Lapin Liha, Lapin ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät.
“Porotilamatkailu on nuori elinkeino, jossa halutaan satsata kestävyyteen. Poron hiilijalanjälki on tärkeää mitata, jotta pystytään kehittämään vastuullista matkailutoimintaa”, sanoo Miia Ylinampa, porotilamatkailuyrittäjä ja Porotilamatkailu ry:n varapuheenjohtaja.
“Poronhoidon tietotarpeet ovat moninaisia ja siksi poronhoito on ottanut askeleita tämän hankkeen myötä kohti ensimmäistä elinkaariarviointimallia. Sen laatiminen on monesta eri syystä haastavaa, mutta jostain se työ on aina aloitettava. Toivomme pitkäjänteisiä työkaluja hiilijalanjäljen ja kestävyysvaikutusten arviointiin”, sanoo Hannu Ranta, Näkkälän paliskunnan poroisäntä ja Saamelaispaliskunnat ry:n varapuheenjohtaja.
Luke čielggada bohccobierggu ja boazoturismma čitnaluotta ja eará suvdilvuođaváikkuhusaid ovttas suorggi doaibmiiguin – ulbmilin ain suvdilut boahtteáigi
Luondduriggodatguovddáš (Luke) čielggada ovttas boazosuorggi guimmiidisguin bohccobierggu ja bohccuide laktáseaddji turismma buktagiid dálkkádat- ja eará suvdilvuođaváikkuhusaid eallingeardeárvvoštallama vehkiin. Ulbmilin lea buvttadit áigedását dieđu mearrádusdahkama doarjjan sihke ealáhussii ja hálddahussii.
Bohccos lea stuorra sosio-ekonomalaš mearkkašupmi Suoma boazodoalloguovllu olbmuide ja lundui. Biergu lea dehálamos bohccos fidnejuvvon buvtta, muhto maid eará boazobuktagat ja -turisma hábmejit mearkkašahtti oasi guovllu buvttadeamis ja ekonomiijas.
Boazodoallit leat gártan heivehit iežaset doaimmaid eanangeavaheami ja dálkkádatnuppástusa dagahan deaddagiidda. Ovdamearkka dihte luondduguohtumiin friddja guohtun dievasmahtto ain dávjjit dálvebiebmamiin guohtumiin dahje áiddiid siste, vai bohccot cevzet molsašuddi dálkkádatdiliin ja gáržon eallinbirrasis. Guohtumat leat unnon erenoamážit industriála eanangeavaheami leavvama dihte.
Ođđa diehtu boazodoalu suvdilvuođas
Luke jođihan dutkamušas dahket buktagiidda sierra suvdilvuođaárvvoštallamiid bohccobirgui, dan oalgerávnnjiide sihke turismmas geavahuvvon bohccui. Diehtu čohkkejuvvo njuolga buvttadangollosis nappo boazodoalliin, boazoturismadáluin ja njuovahagain, vai bohtosat govvidit duođalaš suopmelaš ja sápmelaš boazodoalu.
“Fitnu ulbmilin lea bálvalit sihke ealáhusa ja hálddahusa. Lea dehálaš, ahte mearrádusdahkama vuođđun lea dutkojuvvon diehtu. Dalle lea vejolaš dahkat ákkastallon ja dálkkádatváikkuhusaid geahpideaddji mearrádusaid, mat dorjot boazodoalu suvdilvuođa”, Luondduriggodatguovddáža spesiáladutki Kirsi Usva muitala.
Boazodoalu geavadagat, jagiid gaskasaš molsašuddamat, guohtumiid geavahahttivuohta, lassebiebmama lágideapmi, fuođđara buvttadeapmi, guođuheapmi ja eará čovdosat leat máŋggaláganat boazodoalloguovllu sierra guovlluin. Erohusat bálgosiid gaskkas ja sistege sáhttet leat mearkkašahtti stuorát.
“Máŋggaláganvuođa fuomášeapmi lea hástaleaddji, muhto goittotge hui dehálaš joatkkaovddidandoaimmaide. Dieđu vuođul sáhttit ságastallat buorebut ealáhusa oppalašsuvdilvuođas”, suokkardallá spesiálaáššedovdi Sanna Hast Bálgosiid ovttastusas.
Boazosuorgi ovddiduvvo ovttasbarggus
Bargu lea vuođđun maiddái joatkkačielggademiide, nu mo fitnodagaid bránddaid čitnaluoddaárvvoštallamiide. Fitnu ovttasbargoguoimmit leat Lappi EJB-guovddáš, Bálgosiid ovttastus, Sámi bálgosat rs, Porotilamatkailu rs, Lapin Liha, Lappi ámmátallaskuvla ja Sámediggi.
“Boazodálloturisma lea nuorra ealáhus, mas háliidit bidjat návccaid suvdilvuhtii. Bohcco čitnaluotta lea dehálaš mihtidit, vai nagodit ovddidit vásttolaš turismadoaimma”, lohká Miia Ylinampa, boazodálloturismafitnodatdoalli ja Porotilamatkailu rs:a várreságadoalli.
“Boazodoalu diehtodárbbut leat máŋggaláganat ja danin boazodoallu lea dán fitnu mielde lávken vuosttas eallingeardeárvvoštallanmálle guvlui. Dan ráhkadeapmi lea máŋgga siva geažil, muhto gosnu dan barggu ferte álggahit. Mii sávvat guhkes áigegaskka bargoneavvuid čitnaluotta ja suvdilvuođaváikkuhusaid árvvoštallamii”, lohká Hannu Ranta, Neakkila bálgosa boazoisit ja Sámi bálgosat rs:a várreságadoalli.
