Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo kasvoi 0,4 miljardia euroa
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2022 kaikkiaan 6,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo kasvoi noin 23 prosentilla. Viennin arvo puolestaan oli noin 2,2 miljardia euroa, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Tuonnin ja viennin arvon nousu oli pääosin seurausta hintojen noususta.
Alankomaista tuotiin moninkertaisesti enemmän teknisiä rasvoja
Tuonnin kannalta Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi.
– Alankomaista tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita kaikkiaan noin 1,2 miljardilla eurolla (+40 %). Alankomaiden tuonti koostui suurelta osin erilaisista teknisistä rasvoista ja öljyistä, joita tuotiin kaikkiaan 560 miljoonan euron arvosta. Tässä oli 230 prosentin lisäys edellisvuoteen nähden, kertoo yliaktuaari Irene Rosokivi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Alankomaista tuotiin edelleen myös paljon puutarhakasvien lisäysaineistoja, muun muassa siemeniä ja taimia, eläinperäisiä rasvoja, makeisia sekä virvoitusjuomia. Rehujen merkitys tuonnissa kasvoi edellisvuodesta 53 prosentilla, kaikkiaan niitä tuotiin noin 46 miljoonan euron arvosta.
Saksasta tuotiin yhä enemmän rehuja
Saksasta tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita 786 miljoonalla eurolla, missä oli 120 miljoonan euron kasvu (+18 %) edellisvuodesta. Tuonti koostui enimmäkseen leipomotuotteista, rehuista, juustoista sekä makeisista ja suklaasta. Suurintakasvu oli rehujen, juustoaineen ja sianlihan tuonnissa.
Ruotsista tuonti oli arvoltaan 673 miljoonaa euroa, kasvaen edellisvuodesta noin 76 miljoonalla eurolla (+13 %). Ruotsista tuotiin lähes 100 miljoonalla eurolla leipomotuotteita, joiden lisäksi tuotiin muun muassa makeisia, suklaata ja elintarvikejalosteita.
Venäjän tuonti painottui rehuihin
– Venäjän osuus maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kokonaistuonnista laski noin kolmanneksella vuoden takaisesta, eli 49 miljoonaan euroon. Venäjän voimakkaasti supistunut tuonti koostui valtaosin rehuista ja rehuraaka-aineista, joita tuotiin Suomeen 34 miljoonan euron edestä, Rosokivi jatkaa.
Venäjältä tuotiin myös pakastemarjoja, maissia ja teknisiä öljyjä.
Norjalainen lohi kasvatti tuonnin ja viennin arvoa
Norjasta tuotiin Suomeen tuoretta kokonaista lohta yhteensä 368 miljoonan euron arvosta vuonna 2022. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 46 prosenttia tuontimäärän kasvaessa seitsemän prosenttia. Lohesta kolmasosa (16,2 milj. kg) jäi Suomeen. Muualle Eurooppaan tuonnista meni 32,4 miljoonaa kiloa. Norjan lohen kauttakulkuviennin arvo oli 231 miljoonaa euroa vuonna 2022. Se oli 37 prosenttia ihmisravinnoksi tuotujen ja 85 prosenttia ihmisravinnoksi vietyjen kalatuotteiden arvosta.
– Tärkeimpiä lohen vientimaita tuotteiden arvon mukaan olivat Ranska, Puola ja Liettua, sanoo yliaktuaari Pentti Moilanen.
Viennin kärkimaat edelleen Ruotsi, Kiina ja Viro
Maataloustuotteita ja elintarvikkeita vietiin eniten Ruotsiin, Viroon, Kiinaan ja Saksaan. Ruotsiin vietiin kaikkiaan 0,44 miljardin euron arvosta (+19 %). Ruotsiin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, leipomotuotteet, jugurtti ja voi. Viroon vietiin 192 miljoonalla eurolla (+26 %); eniten alkoholijuomia, leipomotuotteita, makeisia ja elintarvikevalmisteita. Saksan viennissä tärkeä tuote oli kaura, jota vietiin lähes 50 miljoonan euron arvosta. Lisäksi Saksaan vietiin muun muassa leipomotuotteita ja alkoholijuomia.
Kiinan viennin arvo on viimeisten viiden vuoden aikana reilusti yli kolminkertaistunut. Se oli arvoltaan lähes 169 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vuosien 2021 ja 2022 välillä viennin arvo kasvoi noin 20 miljoonalla eurolla (+13 %). Kiinan viennissä hallitsivat entiseen tapaan maito- ja herajauheet sekä sianliha. Näiden osuus Kiinaan suuntautuvasta viennistä oli noin 95 prosenttia.
Tilaston taustaa
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin, joihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa tilastoituu. Lisäksi tilastotietokantaan on otettu mukaan CN 1-24 -ryhmien ulkopuolelta myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilaston luvuissa.
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupasta ilmestyy ennakollisena kuukausi- ja vuositilasto. Ennakollisen vuositilaston lisäksi syksyllä julkaistaan lopullinen vuositilasto.
