Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti kasvoi kiloina, mutta laski euroina 2023

Vuonna 2023 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vientimäärät kasvoivat verrattuna edelliseen vuoteen, mutta samalla viennin arvo laski. Eniten vietiin meijeri- ja maitotaloustuotteita. Viljan vienti vahvistui suhteellisesti eniten, sekä kiloissa (+144 %) että euroissa (+150 %) mitattuna. Kaikkiaan elintarvikkeita vietiin Suomesta ulkomaille lähes 2,2 miljardin euron arvosta. Tuonnin arvo oli 6,8 miljardia euroa, jossa oli laskua noin viisi prosenttia vuodesta 2022.

Kauran vienti Saksaan jatkoi kasvuaan

Viennin kannalta Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Ruotsi, Viro ja Saksa. Ruotsin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, leipomotuotteet sekä voi. Viroon puolestaan vietiin elintarvikejalosteiden ohessa paljon alkoholijuomia sekä kalaa ja kalatuotteita. 

– Saksan viennissä tärkeä tuote oli vilja, erityisesti kaura, jota vietiin 65 miljoonan euron arvosta. Tässä oli lisäystä noin 28 miljoonaa euroa edellisvuoteen nähden, kertoo yliaktuaari Irene Rosokivi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Elintarvikejalosteiden tuonnin arvo on kasvanut viime vuosina

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo oli viime vuonna 6,8 miljardia euroa, laskua siinä oli noin viiden prosenttiyksikön verran. Sekä arvolla että määrällä mitattuna eniten Suomeen tuotiin erilaisia elintarvikejalosteita; kaikkiaan 1,9 miljardin euron arvosta. 

– Elintarvikejalosteiden tuonnin arvo kasvoi vuoden 2023 aikana 10 prosentilla. Tärkeimpiä tuontimaita Suomelle olivat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi, Rosokivi jatkaa. 

Alankomaiden tuonnissa tärkeä rooli oli erilaisilla teknisillä rasvoilla ja öljyillä ja puutarhakasveilla sekä niiden siemenillä ja taimilla. Saksasta puolestaan tuotiin erityisesti leipomotuotteita, rehuja ja juustoja. Ruotsin tuonnissa keskeisessä asemassa olivat leipomotuotteet, makeiset, suklaa ja kaakao. 

Kalatuotteiden kauppatase vahvasti alijäämäinen

Kaikkien kalatuotteiden tuonnin arvo ilman lohen kauttakulkuvientiä oli 372 miljoonaa euroa. Suomeen tuotiin Norjasta kokonaista lohta 288 miljoonan euron arvosta, josta osa vietiin tuoreena edelleen Eurooppaan. Suomeen lohta jäi 105 miljoonan euron arvosta (12,7 miljoonaa kiloa). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin viidenneksen sekä arvolla että määrällä mitattuna. Yksi prosentti tuonnista oli muuta kuin ihmisravintoa.

– Viennin arvo ilman lohen kauttakulkuvientiä oli 79 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin neljä prosenttia. Kasvua oli eniten tuoreen kokonaisen kirjolohen ja silakan viennissä. Sen sijaan esimerkiksi pakastetun silakan vienti väheni. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita vietiin 64 miljoonan euron arvosta, Luken yliaktuaari Pentti Moilanen sanoo. 

Tilaston taustaa

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin, joihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa tilastoituu. Lisäksi tilastotietokantaan on otettu mukaan CN 1-24 -ryhmien ulkopuolelta myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilaston luvuissa.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupasta sekä kalan ulkomaankaupasta ilmestyy ennakollisena kuukausi- ja vuositilasto. Ennakollisen vuositilaston lisäksi syksyllä julkaistaan lopullinen vuositilasto.