Maataloustuotteita ja elintarvikkeita viedään Suomesta entistä enemmän ulkomaille

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.

– Arvolla mitattuna viennin suurimmat tuoteryhmät olivat maito- ja meijerituotteet, elintarvikejalosteet sekä kala ja kalatuotteet. Tuontia dominoivat elintarvikejalosteet, juomat, makeiset sekä hedelmät ja marjat. Lihan tuonnissa on ollut havaittavissa selvä laskeva trendi jo useamman viime vuoden ajalta, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Irene Rosokivi.

Alkoholituotteiden kehittämiseen, brändäykseen ja vientiin on viime vuosina panostettu Suomessa ja se on näkynyt myös vientiluvuissa. Alkoholin vienti on noussut jo useana vuotena peräkkäin. Viime vuonna alkoholin viennin arvo kuitenkin putosi reilulla viidenneksellä. Tämä lienee ollut suurelta osin koronan vaikutusta. Vuoden 2020 aikana alkoholin vienti etenkin Viroon ja Puolaan väheni voimakkaasti, vienti tärkeimpään kauppakumppaniin Ruotsiin sen sijaan säilyi ennallaan.

Sekä viljan viennin arvo että määrä ovat lähes kaksinkertaisia vuoteen 2018 verrattuna. Viennin kasvun mahdollisti viljasadon palautuminen vuonna 2019 muutaman heikon satovuoden jälkeen. Vuonna 2020 viljaa vietiin 0,74 miljardia kiloa, arvoltaan 0,14 miljardia euroa. Eniten viljaa vietiin Saksaan, Alankomaihin ja Marokkoon.

– Suhteellisesti eniten viljan vienti vilkastui Marokkoon, Espanjaan ja Etelä-Afrikkaan, joihin vietiin tuplasti enemmän viljaa kuin edellisvuonna. Toisaalta taas viljan vienti Ruotsiin ja Iso-Britanniaan lähes puolittui, Rosokivi jatkaa.

Suomeen tuotiin kalaa ja kalatuotteita 97 miljoonaa kiloa vuonna 2020.

– Tuonnin arvo laski noin 35 miljoonalla eurolla. Eniten tuotiin tuoretta kokonaista lohta, 46 miljoonaa kiloa, josta kuitenkin vietiin edelleen sellaisenaan 23 miljoonaa kiloa. Pakastettua kokonaista silakkaa vietiin Suomesta 26 miljoonaa kiloa, kertoo yliaktuaari

Kärkimaita maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä olivat Ruotsi, Viro ja Kiina. Ruotsiin vietiin arvolla mitattuna eniten, kaikkiaan 0,35 miljardilla eurolla. Viro ja Kiina olivat jaetulla kakkossijalla 0,15 miljardin euron viennillään. Ruotsiin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, voi ja jogurtti. Viroon puolestaan vietiin eniten kalaa, alkoholijuomia ja kahvia. Kiinan vienti nousi viennin kärkimaista selvästi voimakkaimmin, yli 56 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Viimeisten viiden vuoden aikana Kiinan vienti onkin lähes nelinkertaistunut.

Kiinan vienti koostui vuonna 2020 lähes kokonaan kahdesta tuotteesta, sianlihasta ja maitojauheesta. Jo vuonna 2019 kasvuun lähtenyt sianlihan vienti sai vuonna 2020 lisäpontta kiinalaisia sikaloita koetelleesta sikarutosta. Suomesta vietiin vuonna 2020 Kiinaan kaikkiaan 46 miljoonan euron arvosta sianlihaa, mikä oli lähes puolet sianlihan kokonaisviennistä. Maitojauhetta vietiin Kiinaan 59 miljoonalla eurolla.

Tuonnin suhteen vuonna 2020 tärkein kauppakumppani Suomelle oli Alankomaat, josta tuotiin eniten erilaisia jäteöljyjä ja rasvoja, joita tuotiin pääasiassa biopolttopolttoaineiden tuotantoon. Alankomaista tuotiin myös yli 80 miljoonan euron arvosta puutarhakasveja ja niiden lisäysaineistoja. Alankomaiden tuontilukuihin tilastoituu jonkin verran kauttakulkutuontia muista maista. Alkuperältään alankomaalaisten tuotteiden tuonti siis on todellisuudessa pienempi kuin tilastossa näkyvät luvut.

Toinen tärkeä tuontimaa oli Saksa, josta tuotiin eniten leipomotuotteita, rehua ja juustoja. Ruotsista puolestaan tuotiin Suomeen leipomotuotteiden ohessa muun muassa makeisia, suklaata, elintarvikejalosteita sekä kalaa ja kalatuotteita. Espanjasta tuotiin Suomeen isot määrät muun muassa hedelmiä ja vihanneksia sekä alkoholijuomia.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin, joihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa tilastoituu. Lisäksi tilastotietokantaan on otettu mukaan CN 1-24 -ryhmien ulkopuolelta myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilastojulkistuksessa.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupasta ilmestyy ennakollisena kuukausi- ja vuositilasto. Ennakollisen vuositilaston lisäksi syksyllä julkaistaan lopullinen vuositilasto. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on tilattavissa sähköpostiin veloituksetta täältä https://stat.luke.fi/tilaa-tilastoja

Katso uutiseen liittyvä tilastodata tilastojulkistuksista.