Siirry pääsisältöön

Maa- ja puutarhatilat lämpiävät uusiutuvalla energialla, työkoneet kulkevat tuontienergialla

Uutinen 18.5.2021

 

Maa- ja puutarhataloudessa energiaa kulutettiin vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 10 723 gigawattituntia. Sektorin osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli kolme prosenttia. Edelliseen tilastointivuoteen 2016 verrattuna kokonaisenergiankulutus laski hieman. Sähkön käyttö lisääntyi edelleen ja lämmitysenergiasta uusiutuvan puu- tai peltopohjaisen energian merkitys kasvoi.

Maa- ja puutarhatilojen energian käyttö on tehostunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilojen lukumäärä on vähentynyt 14 000 tilalla (-23 %). Entistä pienempi tilajoukko tuottaa melko vakaina pysyneet tuotantomäärät viljelypinta-alojen pysyessä ennallaan.

– Mielenkiintoinen havainto on moottoripolttoöljyn kulutuksen kasvu. Tilakoon kasvaessa työkoneiden koko ja teho ovat kasvaneet ja peltolohkojen etäisyydet lisääntyneet. Lisäksi koneita käytetään entistä useammissa tehtävissä esimerkiksi karjanhoidossa, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Lämmön tuotannosta lähes 60 prosenttia on uusiutuvaa energiaa

Metsähake oli tärkein lämmityspolttoaine maa- ja puutarhataloudessa, sitä käytettiin reilut 3 000 gigawattituntia. Kiinteitä, puu-, pelto- ja turvepohjaisia, polttoaineita käyttävien laitosten määrä on kasvanut ja erityisesti suurissa yrityksissä lämmitykseen käytetyn raskaan polttoöljyn kulutus on vähentynyt selvästi.

Paljon lämpöenergiaa tarvitsevat yritykset kuten kasvihuoneyritykset ovat siirtyneet pitkälti kiinteän polttoaineen käyttäjiksi. Kevyen polttoöljyn käyttäjissä on yrityksiä, joita lämmitystavan muutoksen investointikustannukset arveluttavat. Kevyttä polttoöljyä käytetään paljon viljankuivauksessa, jolloin viljasadon määrä ja kosteus vaikuttavat öljyn käyttömäärään.

Turpeen käyttö vähentyy, ostettu energia yleistyy

Lämmitykseen käytetään useimmilla tiloilla montaa energianlähdettä. Puupohjaiset polttoaineet ovat yleisimmin käytössä ja palaturve oli merkittävin turvepolttoaineista. Turpeen käyttö lämmityksessä on vähentynyt.

– Ostetun lämpöenergian merkitys on kasvussa. Tällöin yrittäjä on päätynyt ostamaan energian toiselta toimijalta. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maatalousyrittäjä ostaa lämpöenergiaa oman yrityksensä lähellä olevalta lämpölaitokselta ja maksaa tuotetusta energiasta. Ostetun energian raaka-aineen alkuperä vaihtelee, mutta voi olla esimerkiksi puu- tai turvepohjaista.

Maa- ja puutarhatalouden energiatilastoja kehitetään

Alkuvuodesta 2022 julkaistavassa lopullisessa tilastossa energiankäyttöluvut tarkentuvat ja tietoa kulutuksesta saadaan myös alueittain ja tuotantosuunnittain. Samalla julkaistaan tilojen oman sähköntuotannon määrä ja energialähdetiedot

Lisäksi Luken tilastot ja Tilastokeskus ovat aloittaneet kolmivuotisen projektin, jonka yhteydessä on tarkoitus tarkentaa maa- ja puutarhatilojen energian käytön tilastointia ja kehittää estimointimenetelmä niille vuosille, kun tiedonkeruuta ei tehdä.

Maatalouslaskenta 2020 keräsi tietoa maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta

Tiedot maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta on kerätty Maatalouslaskenta 2020 -tilastokyselyn yhteydessä vajaalta 13 000 tilalta. Tiedonkeruu päättyi huhtikuussa. Kyselyyn vastasi lähes 90 prosenttia Suomen viljelijöistä. Maatalouslaskennasta julkaistaan yhteensä viisi tilastoa. Vuonna 2021 julkaistaan ennakolliset tulokset koko maan tasolla. Seuraavaksi julkaistaan tuloksia maatalous- ja puutarhayritysten työvoiman käytöstä syyskuussa.  Lopullisina tulokset julkaistaan vuoden 2022 alkupuoliskolla. Lopulliset tulokset julkaistaan myös alueittain ja tuotantosuunnittain.

Tilastojulkistus

Katso uutiseen liittyvä tilastodata tilastojulkistuksesta.