Energian kulutus väheni maa- ja puutarhataloudessa
Maa- ja puutarhataloudessa kulutettiin energiaa 7 515 gigawattituntia vuonna 2023. Määrä on noin viidenneksen pienempi kuin edellisenä tilastointivuonna 2020. Maa- ja puutarhatalouden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli kaksi prosenttia. Kasvihuonetuotannon energian kulutus kasvoi vuonna 2024 noin 96 gigawattitunnilla 1 800 gigawattituntiin, kasvua vuoteen 2021 reilut viisi prosenttia. Tiedot selviävät tuoreesta maa- ja puutarhatalouden energiankulutustilastosta.
Koneet kulkevat öljyllä, lämmityksessä muitakin vaihtoehtoja
Koko maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta on sähkön osuus vajaa viidennes ja moottoripolttoöljyn osuus noin kolmannes. Vaikka maatilojen määrä vähenee, niin käytössä olevan maatalousmaan ala on säilynyt ennallaan. Tämä tarkoittaa yhä pidempiä ajomatkoja pelloille. Viljankuivureiden öljyn kulutus väheni edellisestä tilastointivuodesta. mutta syynä voi olla moni asia, esimerkiksi siirtyminen hakekuivureihin. Sää- ja satotiedot eivät selitä muutosta. Vuosi 2023 oli myös tavanomaista lämpimämpi, mikä vähensi lämmitysenergian tarvetta.
Lämmitysenergian hinta ja maailmantilanne näkyy käyttömäärissä
Viime vuosien hintapiikit näkyvät myös kasvihuoneiden lämmitysenergian käytössä. Tärkein ja yleisin lämmitysenergian lähde on ollut metsähake, mutta vuonna 2024 sen määrä ja merkitys väheni ja turpeen merkitys pitkästä aikaa kasvoi. Maakaasulle on jouduttu etsimään korvaavia energialähteitä ja se ehkä osin selittää myös öljyn käytön kasvua. Hakkeen käytön vähenemistä selittänee osin sen hinnan nousu. Kausituotannossa kevyttä polttoöljyä on vaikea korvata taloudellisesti järkevällä tavalla, sillä kiinteää tai kotimaista energiaa käyttävät lämpölaitokset ovat kalliita ja soveltuvat pidemmän sesongin viljelyksille. Öljy on myös monessa yrityksessä varaenergian lähde.
Maa- ja puutarhatalous sähköistyy
Sähkön kulutus on ollut kasvussa pitkällä aikavälillä. Vaikka peltotyöt tehdään edelleen valtaosin öljykäyttöisillä koneilla, ovat akkukäyttöiset työkoneet tulleet tilojen muihin töihin. Kasvihuonevihannesten ympärivuotinen viljely ja erityisesti valotus kuluttavat paljon sähköä, joka tosin osin voidaan hyödyntää lämmityksessä. Tomaattialasta reilut 40 prosenttia ja kurkkualasta yli puolet viljellään vähintään10 kuukautta vuodessa, jolloin valotus on välttämätöntä. Pitkä sesonki ja useampi kasvusto nostavat satotasot korkealle. Kasvihuonekurkun ennätyssato viime vuodelta oli Kauppapuutarhaliiton mukaan 244 kiloa neliöltä. Se tarkoittaa 2,4 miljoonan kilon hehtaarisatoa, mikä on aivan eri luokkaa kuin, mihin avomaatuotannossa voidaan päästä.
Sähkön käyttö kasvihuoneyrityksissä kasvoi vajaaseen 800 gigawattituntiin. Valotussähkön käyttö kuitenkin vähenee, kun siirrytään vähitellen ledvaloihin. Uutta alalla on sähkökattiloiden tulo myös maatalouteen. Kasvihuonetuotannossa on jo otettu käyttöön megawatin tehoisia sähkökattiloita, joissa halvan pörssisähkön aikaan varastoidaan lämpöä veteen.
"Vielä emme Luonnonvarakeskuksessa tilastoi erikseen sähkökattiloiden kuluttamaa energiaa. Toivottavasti saamme jatkossa maatalous- ja puutarhayritysten sähkönkulutustiedot suoraan Tilastokeskukselta, jolloin voimme tehdä laadukkaita sektorikohtaisia sähkönkulutustilastoja ilman suoraa tiedonkeruuta tiloilta. Tietojen yhdistäminen vaatii vielä ponnisteluja, mutta tämä tulee olemaan merkittävä läpimurto energiatilastoinnissa", pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Tuotantosuunnittaiset ja alueittaiset erot suuria
Koska viljatiloja on paljon, niiden kokonaisenergian kulutus on myös kaikkein suurinta. Peltokasvitilat käyttivät energiasta lähes 40 prosenttia, lypsykarja- ja kasvihuoneyritykset molemmat noin viidenneksen. Tilakohtaisesti suurimmat kulutuskuvut ovat kasvihuonetuotannossa sekä sika- ja siipikarjatuotannossa. Tämä näkyy myös alueellisesti: eniten energiaa käytetään Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa.
Tilastojen tietolähteet
Tiedot maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta vuodelta 2023 kerättiin maatalouden rakennetutkimus -tilastokyselyn yhteydessä talvella 2023–2024. Kyselyyn vastasi noin 13 000 tilaa. Tutkimus tehdään kolmen-neljän vuoden välein. Koska kyseessä on otostutkimus ja kysely tehdään joka kolmas vuosi, voivat erot vuosien välillä olla merkittäviä, sillä eri vuosien vastaajat voivat olla eri tiloja ja tilojen välillä on suuriakin eroja energian tuottamisessa ja kuluttamisessa. Lisäksi energian hinta ja sääolot vaikuttavat energiatarpeeseen. Kasvihuoneyritysten energiatiedot kerättiin puutarhatilastojen tiedonkeruun yhteydessä syksyllä 2024 niiltä vajaalta 500 yritykseltä, joilla oli lämmitettyä kasvihuonealaa vähintään tuhat neliömetriä.