Kurkkua vertikaalissa ja kyyttöä metsässä – Luken sidosryhmätilaisuus tarjosi katsauksen ajankohtaiseen tutkimukseen

Luonnonvarakeskuksen sidosryhmätilaisuus täytti 22.3. Pikku-Finlandian tutkimusratkaisuilla ja iloisella puheensorinalla. Ohjelmassa sukellettiin maaperän uumeniin, pohdittiin tuulivoiman hyötyjä ja haittoja sekä tutustuttiin ruuantuotannon uusiin ratkaisuihin. Iltapäivän kruunasi Kozeen Shiwanin loihtima kattaus ja sen kuningas, peruna.

Maaliskuun alussa auennut Pikku-Finlandia tarjosi upeat puitteet Luken sidosryhmätilaisuudelle. Pääjohtaja Johanna Buchert iloitsi avauspuheenvuorossaan mahdollisuudesta kohtaamisiin ja yhteiseen keskusteluun. Tilaisuudella haluttiin tuoda esille tutkimusta ja osaamista, josta Lukea ei niin hyvin tunneta. Samalla päivän teemat kytkeytyivät erittäin ajankohtaiseen teemaan, huoltovarmuuteen.

Tilaisuuden ensimmäisessä osiossa tutustuttiin monimuotoisuuteen, jota ei voi havaita silmin. Monimuotoisuus parantaa maaperän laatua, satoisuutta ja kannattavuutta. Sillä on myös suuri potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä, huuhtoutumisriskin pienentämisessä ja tulvien ehkäisyssä.

”Maaperän monimuotoisuus on keskeistä huoltovarmuudelle ja elämälle ylipäätään. Maaperä on yhtä rikas ja elävä kuin meret, mutta sitä ei tunneta yhtä hyvin,” totesi Saara Kankaanrinta Elävä Itämeri Säätiöstä.

Maaperän monimuotoisuuden lisäämällä voidaan lisätä viljelymaiden hiilensidontaa. Tutkimusprofessori Hannu Fritzen mukaan maaperän mikrobisto onkin noussut keskusteluun kasveihin ja eläimiin sitoutuneen hiilen rinnalle. Jatkuva vihreä ja maan pinnalla oleva monimuotoisuus on tärkeää monimuotoisuudelle maan pinnan alla.

Maaperän parantamisessa voidaan hyötyä paperi- ja selluteollisuuden sivuvirroista. Erikoistutkija Kimmo Rasa avasi yleisölle Luken tutkimustuloksia, joiden mukaan lietteestä kompostoimalla tuotetut maanparannuskuidut tarjoavat rakennehyötyjä, vähentävät lannoitteiden valumista ja lisäävät sienten biomassa maaperässä. Samanlaisia arvoketjuja voidaan Rasan mukaan rakentaa muillekin orgaanisille materiaalivirroille.

Maaperän mikrobit ovat varsin hyödyllisiä myös ihmisille. Yksipuolinen mikrobisto lisää erilaisten autoimmuunihäiriöiden kuten diabeteksen ja allergioiden riskiä. Kun maaperän mikrobien kanssa on kosketuksessa, erityisesti ihon mikrobisto monipuolistuu. Tuomalla metsänpohjaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita päiväkodin pihalle, voidaan tutkitusti parantaa lasten immuunijärjestelmää.

”Keskeistä on saada kosketus luontoon takaisin. Ei riitä, että se on aidan takana,” tiivisti erikoistutkija Aki Sinkkonen.

Ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen ja tutkija Saara Kattainen keskustelivat tuulivoiman mahdollisuuksista ja haitoista. Tuulivoima on hiiletön, päästötön energiamuoto ja pitkälti kotimaista, mikä on huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta tärkeää.

Kun yhdistetään erilaisia tietokerroksia kuten biodiversiteettivaikutuksia, hyväksyttävyyttä sekä maisema- ja meluvaikutuksia, voidaan määritellä alueita, joille tuulivoimaa kannattaa ja toisaalta ei kannata rakentaa. Ihmisasutuksen lähellä voitaisiin saada hyötyjä peitteisestä metsänkasvatuksesta.

Toisaalta tiedämme vielä varsin vähän esimerkiksi siitä, miten tuulivoima vaikuttaa eläimiin. Lukessa tutkitaankin esimerkiksi tuulivoiman vaikutuksia metsäpeurojen siirtymiseen kesä- ja talvilaidunten välillä. Yleisöä kiinnostivat myös tuulivoiman vaikutukset siivekkäille ja poroille. Kattaisen mukaan valkoiset tolpat ovat linnuille vaikeita havaita, mistä saattaa seurata törmäyksiä. Saaliseläimenä porot puolestaan välttävät ääniä, jotka estävät kuulemasta petoeläimiä.

Tuotteistamisesta nousivat lavalle keskustelemaan Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi, apulaisprofessori Matti Pastell ja erikoistutkija Csaba Jansik sekä Herrakunnan lammas Oy:n emäntä Sari Jaakkola. Vilkkaassa keskustelussa pohdittiin niin eläinten kuin tilallistenkin hyvinvointia, sertifiointia ja brändäystä sekä teknologian mahdollisuuksia.

Niemi avasi yleisölle eläinten hyvinvointia ja sen suhdetta kokonaiskestävyyteen ja pohti, voitaisiinko tuotteistamalla ja eläinten hyvinvointia korostamalla saada lisäarvoa ruokaketjuun. Erilaiset segmentit haluavat tuotteilta erilaisia ominaisuuksia, mikä edellyttää myös erilaisia tuotteita ja markkinointia.

”Määräkonsepteista tulisi siirtyä laatukonsepteihin. Tuottaja ja eläin voitaisiin nostaa keskiöön ja korostaa sitä, että tuotteet ovat reiluja sekä eläimelle että tuottajalle”, Niemi pohti.

Jaakkolalla on oman tilansa kautta pitkä kokemus tuotteistamisesta. Monipuolisen tuotannon ja suoramyynnin yhdistäminen on työllistävää, ja tällä hetkellä jokainen tilallinen tekee kaiken työn itse.

”Tilan näkökulmasta standardiin mukaan lähteminen on monen tekijän summa. Joka tapauksessa kaikki keinot, joilla voidaan tehdä kuluttajalle helpoksi tehdä eettisiä valintoja, ovat tervetulleita”, Jaakkola painotti.

Jansik näkee suomalaisessa ruuassa myös paljon vientipotentiaalia. Tähän asti Suomesta on viety paljon raaka-aineita ja puolivalmisteita mutta vain vähän jalostettuja tuotteita. Tämä näkyy viennin arvossa. Suomessa on Jansikin mukaan maailmanluokan tuotteita, mutta kuluttajatuotteiden viennin osaamisessa olisi kehitettävää.

”Meillä ei ole totuttu itsensä ja oman tuotteen kehumiseen. Eläinten hyvinvointi, puhtaat tuotantoresurssit ja vastuulliset tuotantotavat tulisi osata brändätä kuluttajille”, Jansik summasi.

Tilaisuuden neljännessä ohjelmaosiossa Luken tutkijat pääsivät testaamaan pitchaustaitojaan. Suomen metsät voivat tarjota turvallisia ja tehokkaita ratkaisuja viruksilta suojautumiseen. Erikoistutkija Riikka Linnakoski esitteli osallistujille biopohjaisen raaka-aineen, jolla on paitsi antiviraalisia myös ihoa suojaavia ja hoitavia ominaisuuksia. Biopohjaisissa raaka-aineissa on potentiaalia esimerkiksi kosmetiikassa ja pintojen puhdistamisessa.

Kontrolloidut viljely-ympäristöt tarjoavat suojaa säältä ja mahdollisuuksia satokauden pidentämiseen. Vertikaaliviljely mahdollistaa esimerkiksi kurkkujen ja salkopapujen kasvattamisen ilman korkeita rakennuksia. Kun valo tulee lampusta eikä auringosta, voidaan säädellä tarkasti muun muassa kasvien kukintaa.

”Vertikaaliviljely on hyvä esimerkki tutkimuksen ja yritysten yhteistyöstä: tutkijoilta tulee tieto siitä, millaisia vaatimuksia viljelylle on, ja yhteistyökumppanimme Highmetal osaa muuttaa vaatimukset tekniseksi ratkaisuksi”, erikoistutkija Titta Kotilainen kiitteli toimivaa yhteistyötä.

Lukessa on kehitetty myös ratkaisu kovaa vauhtia kasvavan kalakasvatuksen tarpeisiin. Kiertoveteen perustuva vedenkäsittelytekniikka mahdollistaa veden puhdistamisen altaassa, mikä vähentää veden puhdistuksen vaiheita. Konteissa kasvatettujen kalojen kasvu, terveys ja rehutehokkuus ovat olleet erinomaisia. Hyvä rehutehokkuus vaikuttaa johtava asiantuntija Tapio Kiurun mukaan paitsi tuotannon kustannuksiin myös ilmastopäästöihin.

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat pääsivät nauttimaan huippukokki Kozeen Shiwanin upeista taidonnäytteistä ja toistensa seurasta. Laadukkaat raaka-aineet ovat Shiwanin mukaan kokille kaikki kaikessa.

”Kestävä ruuantuotanto ja ihanat, laadukkaat raaka-aineet kuten suomen luonnosta saatavat marjat ja riista ovat minulle tärkeitä. Puhun paljon raaka-aineiden tasa-arvosta: minulle peruna ja kaviaari ovat yhtä arvokkaita”, Shiwan kertoi omasta ruokafilosofiastaan.

Metsäteemaisessa menussa oli tarjolla muun muassa kyyttöä. Shiwanin ruoka oli kokemus kaikille aisteille, ja keräsi kiitosta myös osallistujilta. Osallistujien päällimmäisiä tunnelmia tilaisuudesta olivat kohtaamisten merkitys ja aiheiden monipuolisuus.

”Tutkijat tarttuivat tämän päivän ongelmiin, mikä teki tilaisuuteen ajankohtaisuuden tunnun. Itselleni mielenkiintoista olivat erityisesti mikrobiasiat, sillä teemme yrityksessämme työtä kasvijalostuksen parissa”, jalostusjohtaja Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä kiitteli.

Tilaisuudella haluttiin herättää ajatuksia ja laittaa alulle keskusteluja, joka jatkuvat tilaisuuden jälkeenkin. Sitran johtava asiantuntija Timo Lehesvirran mielestä ollaan oikeiden asioiden äärellä, kun pohditaan esimerkiksi vastuullista kuluttamista ja sertifiointia. Jatkokeskustelullekin on hänen mukaansa tilausta.

”Tällä hetkellä tutkitaan oikeita asioita. Kysymys itselleni on, että kuka koordinoi kokonaisuutta. Miten vältämme resilienssiviisaassa Suomessa, kestävyysmurroksessa ja vihreässä siirtymässä siiloutuneen kehityksen?”

Tilaisuuden päätteeksi Studio Frön upeat kukkainstallaatiot pääsivät kimppuina osallistujien matkaan.