Luke Farmarissa 2024 – monipuolisuutta ja muutoskestävyyttä maatalouteen, vauhtia ravinnekierrätykseen ja tutkittua tietoa osaamisen tueksi
Kuinka peltoviljelystä saadaan kestävämpää, kannattavampaa ja monimuotoisempaa? Onko kosteikkoviljely sopiva ratkaisu turvepeltojen viljelyyn? Toisiko humalan viljely uutta virtaa maatilasi elinkeinotoimintaan? Mitä muutosjoustavuus tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä ja miten sitä voisi edistää? Millaisia vaihtoehtoja tiloilla on tehdä energiayhteistyötä? Kylvettiinkö ruokahernettä tänä vuonna yhtä paljon Suomen pelloille kuin viime vuonna? Miten vauhditamme ravinteiden kierrätystä ja biokaasutuotantoa Suomessa?
Tervetuloa tapaamaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijoita Farmari-maatalousnäyttelyyn 4.–6.7.2024 Seinäjoelle osastolle A480. Kanssamme samalla osastolla ovat maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset.
Monimuotoinen viljely turvaa omavaraisuutta
Kasvien kierto – uusi suunta suomalaiselle peltokasvituotannolle
Kestävyyttä monimuotoisella viljelyllä -projektin tavoitteena on monipuolistaa suomalaista peltokasviviljelyä. Hankkeessa tutkitaan erilaisten peltokasvilajien, viljelykäytänteiden ja niiden yhdistelmien vaikutuksista tuottavuuteen, viljelyn kestävyyteen ja kannattavuuteen pohjoisissa olosuhteissa. Hankkeessa hyödynnetään tuottaja-aineistoja, pitkäkestoisia kenttäkokeita, mallinnusta ja elinkaariarviointia.
Juuret ovat olennainen osa kasveja, mutta niiden tutkiminen perinteisin menetelmin on varsin työlästä ja vaikeaa. CN-Kasvisyöte-hankkeessa tutkitaan eri viljelykasvien juuri-versosuhdetta sekä pilotoidaan juuriin liittyviä erilaisia kuvantamisen ja skannaamisen menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida kasvien maahan jättämän biomassan määrää sekä hiilen ja typen syötteitä.
Lisätietoja: Marjo Keskitalo ja Ari A. Rajala
Kasvien kierto – uusi suunta suomalaiselle peltokasvituotannolle -sivu
Muutosjoustava ja ilmastoviisas maatalous varmistaa ruoan riittävyyden tulevaisuudessa
Maatalouteen kohdistuviin häiriöihin on tärkeää valmistautua. Tutkimustiedon, hyvien käytäntöjen ja uusien ideoiden jakaminen on tärkeää. Tervetuloa keskustelemaan ilmastoviisaan ja muutosjoustavan maatalouden ratkaisuista ja tulevaisuuden näkymistä.
Lisätietoja: Karoliina Rimhanen
www.ilmastoviisas.fi
Turvepellot varastoivat runsaat määrät hiiltä ja typpeä. Ilmastoviisaiden viljelykäytäntöjen tavoitteena on hidastaa turpeen hajoamista ja siten hillitä kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Luken pisteellä on tarjolla tietoa turvepelloista.
Lisätietoja: Hanna Kekkonen ja Sanna Saarnio
Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI) -hanke
Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä (jukuri.luke.fi) -tietokortti
Kosteikkoviljelyllä voidaan ehkäistä ojitettujen turvemaiden hiilivaraston hävikkiä. Turvepeltoja voidaan vettää eli nostaa niiden pohjaveden pinnan korkeutta, ja näillä alueilla voidaan viljellä kosteikkokasveja. Raaka-aineiden jalostaminen edellyttää vielä kehitysideoita useilla aloilla. Olisiko ruokohelvestä tai osmankäämistä uusien tuotteiden raaka-aineeksi?
Lisätietoja: Kristiina Lång
Turvepeltojen ilmastokestävä viljely - viljelijän näkökulma (TURINA) -hanke
Suomalaisten humalien koeviljely on edennyt koepanoihin ja lajikevalintoihin
Luke tutkii suomalaisia humalia edistääkseen humalan viljelyä ja kotimaisen raaka-aineen saatavuutta oluentuotantoon. Koeviljelyssä on ollut 21 erilaista suomalaista humalakantaa vuodesta 2020 lähtien kolmessa eri maakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kasvintuhoojista on kerätty havaintoaineistoa humalan integroidun kasvinsuojelun kehittämiseksi – vakavimmat riesat ovat olleet humalanlehtihome ja humalakirva.
Keväällä 2024 kahdeksalla humalalla tehtiin koeoluita, joiden aistinvaraisen arvioinnin perusteella sekä kasvukauden 2024 täydentävien kenttähavaintojen pohjalta valitaan muutama humala lajikkeiksi ja taimituotantoon. Humalalajikkeet lanseerataan syksyllä webinaarissa ja ne tulevat taimistojen valikoimiin ennakkotilattaviksi. Pysy kuulolla!
Lisätietoja: Saara Tuohimetsä, Marika Rastas ja Teija Tenhola-Roininen
Verkostojen voimin eteenpäin, yhteistyöllä suoria säästöjä
Image
Vauhtia ravinteiden kierrätykseen ja biokaasutuotantoon!
Miten prosessoida kestävästi ja kustannustehokkaasti erilaiset sivuvirrat kierrätyslannoitevalmisteiksi maatalouteen? Millaisia mahdollisuuksia erilaiset mittakaavat ja ratkaisut tarjoavat? Miten edistämme ravinteiden kierrätyksellä vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamista? Millaisia ratkaisuja voimme tarjota saavuttaaksemme kestävämmän ruokajärjestelmän? Miten pääsemme Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin? Muun muassa näihin kysymyksiin Lukessa etsitään vastauksia. Tule tapaamaan asiantuntijoitamme.
Lisätietoja: Elina Tampio
Circular nutrients for a sustainable Baltic Sea Region (CiNURGi) -hanke
Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke
Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hanke
FarmGas-PS 3– Kohti biokaasutuotannon käyttöönottoa Pohjois-Savossa III -hanke
DeliSoil – Delivering safe, sustainable, tailored and societally accepted soil improvers from circular food production processes for boosting soil health -hanke
Sika- ja siipikarjatuotannon vesistövaikutusten vähentämisen mahdollisuudet (SiKaSimu) -hanke
Maatilojen energiayhteisöjen avulla säästöä sähkölaskuun
Maatilojen energiayhteisön avulla edistetään hajautettua energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja biokaasuna. Näin saadaan sähköntuotanto ja -kulutus tasapainoon sekä säästöä sähkölaskuun. FarmEnergy-hankkeessa pyritään osoittamaan energiayhteisön toiminnan hyöty niin yhteisölle itselleen kuin muille osapuolille kuten jakeluverkkoyhtiöille.
Lisätietoja: Petri Kapuinen
FarmEnergy - Maatilojen energiayhteisö -hanke
Image
AgriHubi kirittää osaamista ja tiedonsiirtoa Suomen maataloudessa
Maataloudella on toimialana varma tulevaisuus. Viime aikojen maailman myrskyt ovat vahvistaneet kotimaisen elintarviketuotannon asemaa, ja huoltovarmuus on noussut osaksi turvallisuuspolitiikkaa. Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi tuo yhteen alan tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan, jotta ala säilyy vetovoimaisena ja sen kannattavuus kohenee.
Lisätietoja: Susanna Lahnamäki-Kivelä ja Sirpa Mäkinen.
www.agrihubi.fi
Luomuinstituutti tuottaa tutkittua tietoa luomusta
Luomutuotanto on vahvasti omavaraista ja monia sen käytäntöjä voidaan soveltaa tavanomaiseen tuotantoonkin. Luomuinstituutti on Helsingin yliopiston ja Luken yhteinen asiantuntijaverkosto, joka tukee kotimaisen luomutuotannon vahvistumista koko ruokajärjestelmässä. Tietämys luomusta lisääntyy koko ajan, silti siihen liittyy ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä – näitä myyttejä taklaamme tutkitulla tiedolla. Katso uusin myyttivastauksemme väitteeseen, että luomu olisi vain varakkaille ja tule keskustelemaan luomututkimuksesta. Valtakunnalliset luomupäivät järjestetään 5.–6.11. myös Seinäjoella.
Lisätietoja: Sari Iivonen ja Sirpa Mäkinen
Luken verkkopalvelut – tietoa ja palveluja helposti saatavilla
Luke tuottaa ja jalostaa Suomen ruoka- ja luonnonvaratilastot tietopohjaisen päätöksenteon tueksi. Julkaisemme tilastotietoja maatalous-, metsä- sekä kala- ja riistasektoreilta. Uusia tilastoja ilmestyy lähes päivittäin. Kaikki Luken tilastot löydät verkkopalvelusta ja jokaisesta tilastosta on tuoreeltaan koostettu myös oma julkistus. Saat tilattua haluamasi tilastot tuoreeltaan sähköpostiisi. Ajankohtainen tilastomme kertoo tämän vuoden viljelypinta-alat – myös maakunnittain.
Lisätietoja: Anneli Partala
https://www.luke.fi/fi/tilastot
Oman tilan taloudenpitoon löytyy apuja Luken Taloustohtori-verkkopalvelusivustolta. Sivustolta löytyy n. 30 erilaista verkkopalvelua, joiden tarjoamia tuloksia maatalousyrittäjät voivat verrata oman yrityksen tietoihin. Kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat näkevät myös oman yrityksensä tulostukset.
Lisätietoja: Arto Latukka ja Mikael Dahlvik
Taloustohtori (taloustohtori.luke.fi)
Kannattavuuskirjanpito (maaseutuverkosto.fi) (maaseutuverkosto.fi)
