Luke mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä 2.–5.7.2025

Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme OKRA-maatalousnäyttelyyn 2.–5.7.2025 Oripään lentokentälle osastolle 44 (sisähalli F). Esittelemme monipuolisesti ajankohtaisia maaperään, lannoitteisiin, huoltovarmuuteen ja kasvinviljelyyn liittyviä hankkeitamme. Lukella on myös useita maanviljelijöitä hyödyttäviä palveluita, joita voi käyttää ympäri vuoden. Tule osastollemme osallistumaan kilpailuihin ja visoihin!

Vaihtoehtoiset kierrätyslannoitteet mineraalilannoitteiden korvaajina (NOVAFERT)

Kierrätyslannoitteet ovat tehokkaita ja turvallisia mineraalilannoitteiden korvaajia. Tule osastollemme tutustumaan erilaisista ravinnevirroista valmistettuihin kierrätyslannoitteisiin. 

Lisätietoja: Johanna Laakso, Tapio Salo
 

Ratkaisuja maaperän hyvinvointiin (DeliSoil)

Terve maaperä on kestävän ruokajärjestelmän perusta. Hankkeessa kehitämme yhdessä ruoka-arvoketjun toimijoiden kanssa toimintatapoja, joilla elintarviketeollisuuden sivuvirrat jalostetaan turvallisiksi lannoitevalmisteiksi biokiertotaloutta hyödyntäen. Kierrätyslannoitevalmisteita käyttämällä palautamme samalla sivuvirtojen sisältämää orgaanista ainesta maaperään.

Lisätietoja: Ansa Palojärvi, Johanna Laakso
 

Ravinteet kiertoon kestävän Itämeren alueen hyväksi (CiNURGi)

Etsimme keinoja tehostaa ravinteiden kierrätystä Itämeren alueella osana kiertotaloutta. Hanke yhdistää maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden biomassat kierrätyslannoitteiden valmistuksessa. Tavoitteena on kehittää turvallista ja kestävää ravinteiden kierrätystä ja tukea siihen liittyvää päätöksentekoa EU- ja Itämeri-tasolla. Hanke edistää uusia liiketoimintamalleja ja yhteistyötä eri alojen välillä, lisää tietoisuutta ja tukee tiedonvaihtoa ja keskustelua politiikasta.

Lisätietoja: Tapio Salo, Johanna Laakso
 

Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3) 

Tule kuulemaan, miten kipsi, rakennekalkki ja maanparannuskuitu vähentävät savimaalta veteen päätyvää kiintoaine- ja fosforikuormaa. Niillä voi olla myös maan rakennetta ja vesitaloutta sekä satoa parantavia ominaisuuksia. Savijoen osavaluma-alueen 890 peltohehtaarista puolet käsiteltiin maanparannusaineilla elo-syyskuussa 2024. Vertailualueen peltoja ei käsitelty. Koe- ja vertailualueen vesien sameutta ja ravinnepitoisuuksia seurataan kahdella mittausasemalla. Maan rakennetta ja satoja tutkitaan pienillä koeruuduilla. Luken osastolla voit tutustua näihin maanparannusaineisiin sekä keskustella niiden toimintamekanismeista ja valintaperusteista.

Lisätietoja: Jaana Uusi-Kämppä, Riikka Keskinen

Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS)

Haluaisitko tietoa resilienssistä eli muutosjoustavuudesta, maatilojen riskienhallinnasta, ilmastonmuutokseen varautumisesta ja monimuotoisuuden edistämisestä? Pisteeltä löytyy esitteitä, visa ja valokuvakisa.

Lisätietoja: Riitta Savikko

MehiVarma: Tarhamehiläisen tuottama pölytys osana huoltovarmuutta

Luken ja Suomen mehiläishoitajain liiton yhteishanke pyrkii kehittämään mehiläispölytyksen roolia osana Suomen ruokaturvaa ja edistämään mehiläisalan varautumista poikkeustilanteisiin. Hankkeessa järjestetään tilaisuuksia ja työpajoja, joissa viljelijät ja mehiläistarhaajat kehittävät pölytyspalveluun liittyvää yhteistyötä ja ratkovat siihen liittyviä epäkohtia yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: Sakari Raiskio

Precilience: Ilmastokestäviä ratkaisuja maa- ja metsätalouteen

Hankkeessa demonstroidaan monipuolistettua kasvinviljelyä ja metsien kasvatusta Pohjois-Euroopassa ja Baltian alueella. Testaamme maataloudessa kasvinvuorottelua, veden- ja maanhoitoratkaisuja sekä kehitämme sidosryhmien kanssa koulutustyökaluja, joilla parannetaan viljelyjärjestelmien kestävyyttä, satoisuutta, maaperän terveyttä ja veden laatua muuttuvassa ilmastossa. Metsänuudistamista haastavat kuivuus ja taudit. Lisäksi eri metsänhoidon käytännöt voivat altistaa metsiä, sillä tuhot kytkeytyvät moninaisiin syy-seuraussuhteisiin. Tässä sekametsät ja jatkuva kasvatus voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Tähtäämme demonstrointien avulla kohti ilmastokestävyyttä ja toimivien, tuhoriskejä vähentävien ratkaisujen viemistä käytäntöön, osaksi operatiivista toimintaa.

Lisätietoja: Petteri Karisto, Karoliina Rimhanen

Ratkaisuja monipuolistavista viljelykierroista (KasvienKierto)

Viljelykiertokokeessa on mukana kevät- ja syysviljat, öljykasvit, palkokasvit ja muut siemenkasvit. Tutkimukseen kuuluu yhteensä yhdeksän erilaista kiertoa, joita tutkitaan kahdessa viisivuotisessa viljelykiertokokeessa, jotka aloitettiin peräkkäisinä vuosina. Ensimmäinen alkoi 2024 ja toinen 2025. Kiertojen painopisteet ovat satoisuus, hiilen sitominen, palkokasvien maksimaalinen käyttö ja monimuotoisuuden ylläpitäminen.

Kiertoihin pääsee myös tutustumaan OKRAn lisäksi 5.8.2025 Jokioisilla järjestettävässä peltopäivässä.

Lisätietoja: Marjo Keskitalo, Ari Rajala

Väriaineita maatilalla jalostettavaksi puoliluonnonvaraisista kasveista (BioColour)

Peltoviljelyssä muodostuu runsaasti erilaista pää- ja sivutuotetta, joita voitaisiin käyttää biotaloudessa paljon tehokkaammin ja monipuolisemmin. Satokasvien peltoon jäävät sivutuotteet, rikkakasvit sekä peltoviljelyyn soveltuvat luonnonvaraiset kasvit sisältävät muun muassa väriaineita, joita voitaisiin hyödyntää tekstiilien värjäämiseen laajamittaisemmin. Kuusivuotisessa hankkeessa olemme luoneet konseptin erilaisten kasvien viljelystä sekä värien erottamisesta sekä värjäämisestä maatilalla. Samalla esittelemme uuden jatkojalostusmenetelmän, mitä maatiloilla voitaisiin toteuttaa. 

Lisätietoja: Marjo Keskitalo 

Entiset turpeennostosuot ovat uudenlaisia tuotantoympäristöjä (SuoLiike)

Entiset turpeennostosuot voivat mahdollistaa monenlaisten hyödyntämättömien kasvilajien viljelyä ja raaka-aineen tuottamista. Hankkeessa tutkitaan yli 20 monivuotisen kasvilajin menestymistä ja sadon tuottoa sekä kasvien hiilensidonnan potentiaalia Kymenlaaksossa sijaitsevalla kentällä. Alustavasti voidaan jo sanoa, että entiset turvesuot ovat hyvin erilaisia ja vettäminen ei ole aina järkevin vaihtoehto. Monivuotiset kasvit voivatkin olla hiilensidonnan kannalta parhaita, mutta niiden kasvuun ja kehittymiseen kuluu aikaa, eli niiden tutkiminen on haastavaa lyhytkestoisissa hankkeissa. 

Lisätietoja: Marjo Keskitalo, Kirsi Raiskio

Jokioisten uusi tutkimusnavetta mahdollistaa korkeatasoisen tutkimuksen

Jokioisille rakennettava uusi kestävän maitoketjun tutkimusnavetta huomioi pohjoiset tuotanto-olosuhteet ja boreaalisen ruokaturvan tarpeet. Tutkimusnavetta täyttää asiakastyön ja huippututkimuksen kansainväliset vaatimukset ja muuntautuu monipuolisesti tulevaisuuden tarpeisiin.

Tutkimusnavetassa tehtävä tutkimus vastaa suomalaisen nautatutkimuksen tavoitteisiin, joita ovat alkutuotannon kannattavuuden parantaminen, ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä biodiversiteetin vahvistaminen koko nautaketjun osalta.  

Kestävä lypsykarjatalous on tärkeä osa Suomen ruokaturvaa, ja sillä on merkittävä vaikutus Suomen BTK:seen. Jokioisten tutkimusnavetan tutkimusvisiossa Tulevaisuuden uudistuva maidontuotanto muuttuvassa maailmassa kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttava tutkimus mahdollistaa turvalliset ja laadukkaat maitotuotteet myös tulevaisuudessa osana ihmisten terveellistä ravitsemusta. 

Lisätietoja: Heidi Leskinen, Ahti Weijo

Luken verkkopalvelut – tietoa ja palveluja helposti saatavilla

Uusia ruoka- ja luonnonvaratilastoja ilmestyy lähes päivittäin. Kaikki Luken tilastot löydät verkkopalvelusta ja jokaisesta tilastosta on tuoreeltaan koostettu myös oma julkistus. Saat tilattua sinua kiinnostavat tilastot tuoreeltaan sähköpostiisi.

Oman tilan taloudenpitoon löytyy apuja Luken kannattavuuskirjanpidosta. Taloustohtori on perinteinen portaali, jossa voi seurata maa- ja puutarhatalouden ennusteita, mukana on myös oman yrityksesi tiedot.

Luken sähköisiin tilastokyselyihin vastaaminen on helppoa ja turvallista. Tiedonkeruissa kysymme vain niitä tietoja, mitä emme saa muuta kautta selville.

Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi haluaa kuulla viljelijöiden kommentteja uudistettavasta verkostoalustasta www.agrihubi.fi ja toiveita tutkimustarpeista maatalouden kannattavuuden parantamiseen liittyen.

Lisätietoja: 

Anneli Partala ja Pia Outa-Pulkkinen: Tilastot

Heikki Mäkinen: Taloustohtori

Heta Nousiainen: Kyselyt ja tiedonkeruut 

Susanna Lahnamäki-Kivelä: AgriHubi

Maatalouden kestävyyden tietoverkko

Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskirjanpito laajenee kattamaan talouden ja tuotannon lisäksi myös muita indikaattoreita etenkin ympäristöstä ja sosiaalisesta kestävyydestä. Osallistuvat viljelijät ovat avainasemassa, sillä tietoverkossa kerättävän aineiston avulla luodaan yksityiskohtaisia kuvauksia alkutuotannon kestävyydestä politiikkatoimien suunnittelua ja analysointia varten. Osallistujat saavat yhä monipuolisempia palaute- ja vertailuraportteja toimintansa kehittämistä varten sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla onnistumistaan EU:n mittakaavassa.

Lisätietoja: Heikki Mäkinen