Metsä sijoituskohteena 2019 (ennakko)

• Vuonna 2019 puun pystykauppahintojen lasku pudotti ennakkotietojen mukaan puuntuotannon sijoitustuoton -0,9 prosenttiin. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto putosi 14 prosenttiyksikköä. Edellisen kerran tuotto jäi negatiiviseksi vuonna 2012.
• Pystykauppahintojen aleneminen laski tuottoa oli -5,5 prosenttiyksikköä. Puunmyyntitulojen vaikutus tuottoon oli +3,8, puuston nettokasvun arvon +1,4 ja puuntuoton tukien 0,1 prosenttiyksikköä. Puuntuotannon kokonaiskustannukset alensivat tuottoa -0,6 prosenttiyksikköä.
• Maakunnittaiset tuotot olivat manner-Suomessa -4–+8 prosenttia. Tuotto oli positiivinen kaikissa kolmessa Pohjois-Suomen maakunnassa ja neljässä Etelä-Suomen maakunnassa.
• Pystykauppahintojen laskun vaikutus tuottoon oli negatiivinen kaikissa maakunnissa, mutta selvästi keskiarvoa alempi Kainuussa (-0,7 prosenttiyksikköä) ja Lapissa -1,9 prosenttiyksikköä). Nettokasvun vaikutus tuottoon oli negatiivinen kuudessa maakunnassa, eli hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo
• Puustolaskelmassa oli käytössä Valtakunnan metsien inventointi 12. tulokset (VMI12), jotka perustuivat vuosien 2014–2018 mittauksiin.
• Tuottolaskelmassa tulot, menot ja nettokasvun arvo suhteutetaan puutavaratilavuuksien ja kantohintojen perusteella laskettuun edellisen vuoden kantoraha-arvoon, joka oli vuonna 2018 noin 53 miljardia euroa. Vuonna 2019 kantoraha-arvo oli ennakkotietojen mukaan 51 miljardia euroa.

Metsä sijoituskohteena –tilastossa tuotto on laskettu samalla menetelmällä kaikille alueille ja vuosille. puustomääriin tehtyjen korjauksien vuoksi tuotot eivät ole vertailukelpoisia ennen 2.4.2020 julkaistuja tietoja.

Tietokannasta löytyviä tuottoja on korjattu 2.4.2020. Luvut ovat muuttuneet vuodesta 1990 alkaen. Laskelmissa käytetyistä puustomääristä on puuttunut sellaisia omistajaryhmiä, joiden tulot ja kustannukset ovat kuitenkin sisältyneet tuottolaskelmaan. Tällaisia ovat mm. sellaiset osakeyhtiöt, joiden pääasiallinen toimiala ei ole metsätalouden harjoittaminen, sekä valtion metsät, joita ei hallinnoinut Metsähallitus. Maakunnittain lasketuista puustotiedoista puutuivat myös yhteismetsien puustot. Korjauksen yhteydessä koko aikasarjalle kantoraha-arvo on laskettu puuntuotannon metsämaan puustotilavuuksilla.

Puustomäärien korjaus vaikutti kokonaistuottoon koko maan tasolla metsäkeskuksittain lasketussa tilastossa (1990–2011) keskimäärin +0,1 prosenttiyksikköä verrattuna aikaisempiin aikasarjassa julkaistuihin tietoihin. Maakunnittain lasketussa tilastossa (2012–2018) ero aikaisempiin laskelmiin oli keskimäärin +0,3 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen tuotto nousi, koska puuston nettokasvun arvon vaikutus tuottoon (+0,5 prosenttiyksikköä) nousi enemmän kuin tuloihin ja menoihin perustuvien tuoton osatekijät pienenivät (liiketulos –0,1 prosenttiyksikköä). Maakunnissa, joissa muiden kuin metsäteollisuusosakeyhtiöiden ja yhteismetsien osuus on suuri, ero aikaisemmin julkaistuihin tietoihin on suurempi.