Metsä sijoituskohteena 2018

Vuonna 2018 kantohintojen nousu nosti puuntuotannon reaalisensijoitustuoton korkeammalle kuin vuosiin, 13,0 prosenttiin. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Edellisen kerran tuotto ylitti 10 prosenttia vuonna 2010, jolloin kantohinnat palautuivat vuoden 2009 parinkymmenen prosentin pudotuksesta.
Kantohintojen nousun osuus tuotosta oli 8,8 prosenttiyksikköä, puunmyyntitulojen 4,4, puuston nettokasvun arvon 0,2 ja puuntuoton tukien 0,1 prosenttiyksikköä. Puuntuotannon kokonaiskustannukset alensivat tuottoa 0,6 prosenttiyksikköä.
Yhdeksässä Etelä-Suomen maakunnassa ja Kainuussa nettokasvun vaikutus tuottoon oli negatiivinen, eli hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo.
Maakunnittaiset tuotot olivat manner-Suomessa korkeimmat Etelä-Karjalassa (18,1 %), missä myös kantohintojen nousun vaikutus tuottoon oli suurin (11,4 %-yksikköä). Kainuussa sekä tuotto (8,4 %) että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon (5,3 %) oli matalin. Kainuun tuottoja laski todennäköisesti se, että talven 2017/2018 tykkylumituhot painottuivat sinne.
Puustolaskelmassa oli käytössä Valtakunnan metsien inventointituloksia, jotka perustuivat vuosien 2013-2017 mittauksiin.
Tuottolaskelmassa tulot, menot ja nettokasvun arvo suhteutetaan puutavaratilavuuksien ja kantohintojen perusteella laskettuun yksityismetsien edeltäneen vuoden kantoraha-arvoon, joka oli vuonna 2017 noin 45,5 miljardia euroa. Vuonna 2018 arvo nousi noin 50 miljardiin euroon.

Puuntuotannon sijoitustuotto (deflatointi: elinkustannusindeksi)

Allow functional cookies to show the embedded graph.