Vuonna 2019 puun pystykauppahintojen lasku pudotti reaalisen puuntuotannon sijoitustuoton -0,9 prosenttiin. Edelliseen huippuvuoteen verrattuna tuotto putosi 14 prosenttiyksikköä. Tätä ennen tuotto jäi edellisen kerran negatiiviseksi vuonna 2012.
Puuntuotannon sijoitustuotto oli selvästi matalampi kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Viiden edeltäneen vuoden keskiarvo oli 6,1 prosenttia ja kymmenen vuoden 3,5 prosenttia.
Puun pystykauppahintojen aleneminen laski tuottoa 5,5 prosenttiyksikköä. Puunmyyntitulojen vaikutus tuottoon oli +3,7, puuston nettokasvun arvon +1,4 ja puuntuotannon tukien +0,1 prosenttiyksikköä. Puuntuotannon kokonaiskustannukset alensivat tuottoa 0,6 prosenttiyksikköä.
Maakunnittaiset puuntuotannon reaaliset sijoitustuotot vaihtelivat Manner-Suomessa -4,1 – +8,4 prosentin välillä. Tuotto oli positiivinen kaikissa kolmessa Pohjois-Suomen maakunnassa ja neljässä Etelä-Suomen maakunnassa. Korkein se oli Kainuussa (8,4 %), missä nettokasvun vaikutus tuottoon oli 6,5 prosenttiyksikköä ja pystykauppahintojen laskun vaikutus vähäisin. Alin tuotto saatiin Uudellamaalla (-4,1 %).
Pystykauppahintojen laskun vaikutus puuntuotannon reaaliseen sijoitustuottoon oli negatiivinen kaikissa maakunnissa. Hintojen alenemisen vaikutus oli vähiten negatiivinen Kainuussa (-0,7 prosenttiyksikköä) ja Lapissa (-1,9 prosenttiyksikköä). Nettokasvun vaikutus tuottoon oli negatiivinen kuudessa maakunnassa, eli hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo
Puustolaskelmassa käytettiin Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tuloksia (VMI12), jotka perustuvat vuosien 2014–2018 mittauksiin.
Tuottolaskelmassa tulot, menot ja nettokasvun arvo suhteutetaan puutavaratilavuuksien ja kantohintojen perusteella laskettuun edellisen vuoden kantoraha-arvoon, joka oli vuonna 2018 noin 53 miljardia euroa. Vuonna 2019 kantoraha-arvo oli 51 miljardia euroa.