Siirry pääsisältöön

Maatalous- ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario - kuvaus

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain maataloussektorin sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästö- ja poistumatiedot Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Kasvihuonekaasuinventaarion vastuuyksikkö on Tilastokeskus. Inventaarioon kuuluvat Luken vastuusektorien lisäksi energia, teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö sekä jäte-sektorit. 

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot graafeina (14.12.2023)

Miksi seurantaa tehdään?

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi ovat perusta ilmastopolitiikan arvioinnille, suunnittelulle ja seurannalle. Niiden avulla voidaan varmistaa, onko poliittisesti sovituissa päästörajoissa pysytty. 

Raportointia tehdään YK:n alaisen ilmastosopimuksen ja sitä täydentävän Pariisin sopimuksen velvoittamana. Tiedot toimitetaan ilmastosopimuksen sihteeristön lisäksi EU:lle. Jäsenmaiden inventaarioista koostetaan EU:n inventaario, joka myös toimitetaan ilmastosopimukselle.

Miten päästöt lasketaan?

Maataloussektorin päästöt lasketaan viidestä pääluokasta: kotieläinten ruuansulatus (CH4), lannankäsittely (CH4, N2O), maatalousmaat (N2O), kalkitus ja urean käyttö (CO2) sekä oljen peltopolton päästöt (CH4, N2O). Maatalousmaat -luokka jakaantuu keinolannoitukseen, orgaanisiin lannoitteisiin (lanta, puhdistamoliete), niittojäännökseen, eloperäisiin maatalousmaihin ja typen mineralisaatioon kivennäismailla. 

LULUCF-sektorilla päästöjä ja poistumia raportoidaan kuudessa maankäyttöluokassa (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö) sekä puutuotteissa. Hiilivaraston muutokset raportoidaan biomassalle, kuolleelle orgaaniselle aineelle ja maaperälle. Lisäksi raportoidaan päästöt typpilannoituksesta, ojituksesta (CH4, N2O), typen mineralisaatio sekä epäsuorat päästöt ja maastopalojen ja kulotusten päästöt (CO2, CH4, N2O). 

Maatalous- ja LULUCF-sektorit käyttävät osin samoja tietolähteitä ja tuottavat toistensa laskennassa tarvittavia tietoja laskentaprosessin aikana. Esimerkiksi LULUCF-sektorilla raportoitavan mineraalimaiden peltojen hiilivaraston muutoksen laskemista varten tarvitaan tietoja muun muassa pellolle levitetystä lantamäärästä sekä kuivikkeiden sisältämästä typestä. Ne puolestaan lasketaan maataloussektorilla huomioiden eläinten määrä ja typeneritys, laidunnus, lannankäsittelytavat sekä kuivikkeiden käyttömäärät. Luken ylläpitämien tilastojen sekä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) lisäksi tietolähteinä käytetään useiden organisaatioiden tuottamia tilastotietoja.

Päästöarvioiden laskenta ja niiden luotettavuuden arviointi perustuu hallitusten välisen ilmastopaneelin ohjeisiin, joiden laatimiseen ovat osallistuneet asiantuntijat eri puolilta maailmaa. Vuonna 2006 julkaistu ohjeistus kattaa kaikki päästösektorit. Ohjeistusta on myöhemmin täydennetty kosteikkojen laskentaa koskevalla liitteellä  sekä tutkimustiedon tarkentumisen ja uusien osa-alueiden huomioimisen vuoksi päivitetyllä 2019 ohjeistuksella.

Lisää kasvihuonekaasuinventaariosta Tilastokeskuksen verkkosivuilla: https://stat.fi/tilasto/khki 

Maatalous- ja LULUCF-sektorit

Termejä

LULUCF-sektori on lyhenne maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorista, joka tulee englanninkielisistä sanoista Land Use, Land-Use Change and Forestry.
Kasvihuonekaasut, jotka sisältyvät maatalous- ja LULUCF-sektoreiden päästöihin ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Päästötietoihin eivät sisälly hiilimonoksidi (CO) ja typen oksidit (NOx), jotka kuitenkin raportoidaan ilmastosopimukselle.
Lähde tarkoittaa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka vapauttaa kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehään.
Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.
Poistuma tarkoittaa nielujen aikaansaamia kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä.
Päästö tarkoittaa kasvihuonekaasujen lähteistä ilmakehään syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Hiilidioksidiekvivalentti on eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä GWP-kertoimilla yhteismitallistettu vaikutus.

GWP-kerroin (Global Warming Potential) kuvaa kasvihuonekaasun lämmityspotentiaalia. IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaiset kertoimet ovat hiilidioksidille yksi, metaanille 28 ja dityppioksidille 265.
Ilmastosopimus on YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.
Kioton pöytäkirja on YK:n ilmastosopimusta täydentävä, osapuolia sitova päästöjen vähentämistä koskeva sopimus.

IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, Intergovernmental Panel on Climate Change.