Siirry pääsisältöön

Vieraslajikalan ympäristöön päästäminen on rikos

Blogi
|
7.11.2022
|
Sanna Kuningas

Vieraslajiksi kutsutaan lajia, joka on ihmisen toiminnan seurauksena levinnyt uudelle alueelle, oman luontaisen elinalueensa ulkopuolelle. Vieraslajikalan ympäristöön päästäminen tahallisesti tai huolimattomuuttaan on rikos.

Loppukesällä 2022 tietoomme tuli ikävä uutinen. Euroopassa haitalliseksi todetusta vieraslajikalasta, rohmutokosta, oli tehty ensimmäinen havainto Suomesta. Muualla Euroopassa tehdyt aiemmat havainnot kertoivat karua tarinaansa siitä, kuinka haitallisesta vieraslajikalasta on kyse, sen vaikuttaessa negatiivisesti paikalliseen monimuotoisuuteen. Rohmutokko olikin listattu EU:n haitallisten vieraslajien listalle vuonna 2016. Nyt se oli tullut meillekin.

Rohmutokko on kuljetettu Suomeen tarkoituksella

Rohmutokko esiintyy luontaisesti Venäjän Kaukoidän, Koillis-Kiinan ja Korean niemimaan pohjoisosan alueilla. Ihmisen toimesta sitä lähdettiin kuitenkin levittämään jo 1900-luvun alkupuolella laajemmalle Venäjällä ja lopulta Itä- ja Keski-Eurooppaan saakka.

Rohmutokon haitallisuus johtuu siitä, että se ottaa esiintymisalueellaan nopeasti tilan haltuun lisääntymällä tehokkaasti, syömällä kalanpoikasia sekä kilpailemalla muiden kalalajien kanssa tilasta ja ravinnosta. Rohmutokko vähentää myös sammakkoeläinten määrää esiintymisalueellaan ja saattaa lajina lopulta dominoida etenkin pienvesissä. Se selviää helposti Suomenkin olosuhteissa, kuten mahdollisissa hapettomissa olosuhteissa ja jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä.

Suomeen rohmutokko on päässyt ihmisen suunnitelmallisesti kuljettamana ja vapauttamana, samoin kuin meille jo aiemmin ilmaantunut aurinkoahven, joka on myös EU:n haitallisten vieraslajien listalla.

Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke

Vieraslajikalojen levittäminen on rangaistava teko

Vieraslajilaki sanoo yksiselitteisesti, ettei EU:ssa tai kansallisesti haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja saa tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa eikä päästää ympäristöön. Vieraslajilain mukaan mitään vieraslajia, mukaan lukien myös ne vieraslajit, jotka eivät lukeudu kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon, ei saa päästää ympäristöön. Sekä vieraslajilaissa että kalastuslaissa määritetään vieraslajikalan ympäristöön päästämisestä rangaistukseksi sakko. Rikoslaissa (48 a luku 2 §) määritellään tällaisessa tapauksessa rangaistukseksi kalastusrikoksesta sakko tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus.

Suuri kysymys on vielä ilmassa: miksi tällaista tahallista toimintaa tehdään? Onko toiminnan haitallisuus oikeastaan ymmärretty? Onko ymmärretty, miten vieraslajikalat saattavat syrjäyttää omia kotoisia lajejamme ja vaikuttaa siten negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen? Kerran vesiimme päästetyt vieraslajit on sieltä haastavaa ja erittäin kallista poistaa. Mikä tulee olemaan hintalappu poistoimille, entä monimuotoisuudelle ja kalataloudelle? Tätä kannattaisi etenkin vieraslajien levittäjien miettiä.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.