Siirry pääsisältöön

Kun kansalainen vesivoimaa pohti

Blogi
|
24.10.2022
|
Janne Artell

Vesivoiman tuotantoon kohdistuu paineita niin energiahuoltovarmuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän, sosiaalisten vaikutusten kuin luontokadonkin osalta. Kysyimme kahdelta tuhannelta kansalaiselta näkemyksiä vesivoiman luontohaittojen hallinnasta. Vesivoiman tuottajat eivät ole tehneet riittävästi asian eteen. Kansalaiset tukevat jokiluonnon monimuotoisuuden suojelua ja ovat myös valmiita maksamaan siitä.

On tämä hirveiden mullistusten aikaa. Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, mikä on vaikuttanut energiamarkkinoiden kriisiytymiseen. Euroopan metsäpalot ovat tehneet kesällä uuden ennätyksen. Kustannukset nousevat, huoltovarmuutta koetellaan, turvallisuustilanne on jännitteinen, ensi talven kylmistä jaksoista lyödään vetoa ja samaan syssyyn ovat ratkaistavana vielä pitkän aikavälin ongelmat; luontokato ja ilmastonmuutos. Koronatilanne on taustalla aaltoilevaa uutta normaalia. Onhan tässä ihmisellä mistä ahdistua, jos siihen on taipuvainen.

Myös kotimainen vesivoima on melkoisessa puristuksessa tämän kaiken keskellä. Vesivoimalla on suuri merkitys säätövoiman tuottajana ainakin lähitulevaisuudessa. Lisäksi se on halpa ja lähestulkoon päästötön sähköntuotantotapa ja siten huoltovarmuuden kannalta ehdottoman tärkeä. Toisaalta virtavesien eliöstö, kuten vaelluskalat, kärsivät huomattavasti padotuista vesistä ja virtaaman rajoitteista. Sitten on vielä ihminen, jolla on moninaiset halut ja tarpeet virtavesiin liittyen. Kansan mielipiteet vaikuttavat virtavesiin politiikan kautta. Poliittiset ratkaisut vesivoiman osalta ovat pitkäikäisiä, ja siksi myös niiden vaikutuksia tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä. Vaan tietääkö poliitikko, mitä kansa tietää?

”Kohta tietää”, ajattelimme, kun aloimme suunnittelemaan laajaa kyselyä. Kyselyllä selvitettäisiin yli kahdelta tuhannelta suomalaiselta näkemyksiä vesivoiman tuotannosta sekä sen luontohaittojen hoitovaihtoehtoista ja jokiympäristöjen käytöstä. Tuossa se nyt on. Linkki, jonka takaa löytyvät kansalaisten näkemykset juuri ennen Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa sekasortoa.

Olimme ehkä onnekkaita. Tarkastelisin tuloksiamme pidemmän aikavälin näkemyksinä – kriisit kun saattavat lyhentää käsitystämme pitkäjänteisen ajattelun aikavälistä. Vastaukset voivat herättää kysymyksiä, mutta sitä kautta toivottavasti myös julkista keskustelua. Me suomalaiset olemme mielellämme keskenämme eri mieltä (ainakin Twitterissä), mutta kyselymme perusteella näkemykset ovat lähempänä toisiaan kuin olettaisi.

Kuva: Janne Artell

Kansalaiset kaipaavat vesivoiman tuottajilta lisää toimia luontokadon suhteen

Kansalaisten mielestä vesivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä. Vastaajien näkemys ympäristöystävällisyydestä ei kata luontokatoa. Vain 17 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettäin vesivoimayhtiöt tekevät riittävästi toimia luontohaittojen vähentämiseksi. Kansalaiset vaikuttavat liittävän ympäristöystävällisyyden käsitteen ilmastonmuutoksen hillintään, jossa vesivoimalla nähdään vahva rooli. Kansalaiset kannattavat jokiympäristöjen lisäsuojelua luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, etenkin vaelluskalojen osalta.

Kyselyn mukaan energiahuoltovarmuus oli kansalaisille tärkeää jo ennen mullistuksia. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vain vesivoiman kannalta merkittävimmät joet tulisi säilyttää vesivoiman tuotannossa. Tällä hetkellä kuusi vesistöä tuottaa 95 % vesivoimastamme. Tulisiko nämä vesistöt siis jättää vastaajien mielestä nykyiselleen ja muut vapauttaa? Ei yksiselitteisesti.

Laitoimme vastaajat tiukan paikan eteen neljässä valintatilanteessa. Heidän tuli valita miellyttävin tulevaisuuden tila, jolla vesivoiman luontohaittoja vähennettäisiin. Jokaiseen nykykehityksestä poikkeavaan valintaan liittyi verokarhun pitkä karvainen koura, joka vaati maksua.  Vastaajien valinnat kallistuivat vaihtoehtoihin, joissa luontohaittaa vähentävät ratkaisut kohdistuivat koko maahan ja kaikkiin vesivoimaa tuottaviin vesistöihin. Uusia vaelluskalavesistöjä ja vapaana virtaavia jokikilometrejä haluttiin lisää. Erilaisten ryhmien välillä on kuitenkin eroja mieltymyksissä. Raportissa on kuvattu tuloksia esimerkiksi puoluekannoittain.

Luontohaittojen vähentämisessä kansalaiset korostavat teknisiä ratkaisuja, kuten kalojen istutuksia ja kalateitä, patojen purkamisen sijaan. Ekologien näkökulmasta tulos on haasteellinen. Istutusten ja kalateiden toimivuus vaihtelevat, ja esimerkiksi kyselyn jälkeinen Hiitolanjoen voimaloiden purkaminen on johtanut häkellyttävän nopeaan virtavesiluonnon palautumiseen. Ekologien näkökulmasta suurimmat hyödyt vaativat laajamittaisia toimia myös suuren vesivoimatuotannon alueilla. Tämä tekee toimista kalliita. Tietoisuutta toimien tehokkuudesta ja kustannuksista tulisikin lisätä – uutta tutkimustietoa syntyy jatkuvasti.

Mitä jos 2008 vastaajaamme vain ”vastasi” kyselyyn jotain? Suurimmalla osalla vastaajista on henkilökohtaista kosketuspintaa jokiympäristöihin. Ulkoilu jokiympäristössä on tärkeää vastaajille, mutta ei kuitenkaan ylittänyt tärkeydessä luonnontilaisia jokiympäristöjä tai niiden säilyttämistä tuleville sukupolville. Jokiympäristöissä ulkoillaan tyypillisesti noin viisi kertaa vuodessa[1]. Käyntien keskiarvo on selvästi korkeampi (40), mitä selittävät aktiivikävijät, jotka käyvät jokiympäristössä vähintään joka toinen päivä. Suosituimmat harrastukset jokiympäristöissä ovat kävely ja lenkkeily sekä luonnon tarkkaileminen. Käypä muutama luistelemassa tai hiihtämässäkin. Tämä yllätti tutkijan – kalastajista yli puolet painotti erityisesti lähijokiaan kalastuspaikkana.

Kaivaisiko kansalainen kuvetta? Vertaisarvioimaton konservatiivinen arvio koko maan kattavasta jokiympäristöjen kunnostusohjelmasta olisi noin 30 euroa per veronmaksaja per vuosi kymmenen vuoden ajan, yhteensä n. 1,4 miljardia euroa. Sitä voi verrata Ruotsin Vattenkraftens Miljöfond -rahastoon, jolla on 10 miljardin Ruotsin kruunun (n. 0,9 miljardia euroa) rahoitus. Rahoitus tähän rahastoon on tosin tullut vesivoiman tuottajilta ja sen toimintatapa on erilainen kuin kyselyssämme ehdotettu.

Näillä pitkillä saatesanoilla, sukella tulosten taustoihin ja laajempiin aiheisiin (mm. ekologinen kompensaatio): Kansalaisten näkemykset vesivoiman tuotannosta ja sen luontovaikutusten hallinnasta

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.