Siirry pääsisältöön

Veden voima Suomessa

Blogi 30.9.2022 Antti Iho

Venäjä on yrittänyt laittaa Ukrainan polvilleen tuhoamalla sitä kaupunki kerrallaan. Muuta Eurooppaa se kiristää energialla. Kiristykseen ei saa taipua. Ukrainan auttamista on jatkettava, vaikka lähes kaikki tulevat maksamaan siitä kalliisti. Ainoastaan sähköntuottajat, joilla ei ole kiinteähintaisia myyntisitoumuksia, hyötyvät sotahinnoista.

Energian tolkuton kallistuminen pistää miettimään huoltovarmuuskysymyksiä. Nämä pitää käsitellä erillään poikkeushintojen aiheuttamista lyhytaikaisista myrskyistä. Juuri nyt meidän tulee selvitä talvesta – ja olla tekemättä pitkävaikutteisia, vääriä päätöksiä.

Juuri nyt meidän tulee selvitä talvesta – ja olla tekemättä pitkävaikutteisia, vääriä päätöksiä.

Suomen tapauksessa huoltovarmuuskysymykset ovat selkeitä: Jo vuoden sisällä Suomesta tulee vuositasolla sähkön nettoviejä. Olkiluoto 3 saavuttaa täyden tehon ja tuulivoimainvestoinnit tulevat jatkumaan. Fingridin arvion mukaan tuulivoiman tuotantokapasiteetti noin kymmenkertaistuu 20 gigawattiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällöin tuulivoimatuotanto olisi tuulisimpina päivinä yli kaksinkertainen nykyiseen kulutukseen verrattuna. Alimmillaankin se olisi tästä lähes 10 prosenttia.

Tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistaminen Itä-Suomeen tasoittaisi hieman tuotantovaihteluita, mutta sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisen tarve tulee joka tapauksessa kasvamaan merkittävästi. Perinteisesti vesivoima on toiminut sähköverkon tasapainottajana. Nykyään vesivoiman osuus on Suomen sähköntuotannosta vuoden sateisuudesta riippuen 15–25 prosenttia. Suurimmat 100 voimalaa tuottavat tästä noin 97 prosenttia. Ne ovat tärkeitä myös säätövoiman tuottajana.

Lisätarve energian varastointiin on mittakaavaltaan niin suuri, ettei pohjoismainen vesivoima tule siihen enää yksin riittämään. Kysyntään tulevat vastaamaan aivan uudet teknologiat. Aika näyttää, mitä voittavat teknologiat ovat, ja miten vesivoima pärjää kilpailussa niiden kanssa.

Pienimmillä jokivoimaloilla, joita on noin 600, ei ole merkitystä sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa. Ne tuottavat sähköä virtaaman armoilla. Ne ovat kaikki tällä hetkellä omistajilleen kannattavia, koska kuluttajat maksavat sähköstä hurjaa hintaa. Niukkuus kuitenkin tulee helpottamaan ja hinnat laskemaan.

Vesivoima on ollut vaurastuttamassa Suomea. Vauraus on lainattu järvien, jokien ja koskien muodostamalta luonnon pääomalta. On saatu hyödyllistä, markkinoilla myytävää sähköä, mutta on myös menetetty kaikkia hyödyttäviä luonnon palveluita, jota kukaan ei omista. Altaiden alle jääneet kosket ja patojen torppaamat vaelluskalat ovat vain menetetyn virtavesilajiston karismaattinen kärki. Niiden mukana on menetetty monimutkainen virtavesiekosysteemi, joka on osa meitä elossa pitävää järjestelmää. Vesirakentamisen myötä juuri vapaista virtavesistä on tullut uhanalaisimpia luontotyyppejämme.

Vesirakentamisen myötä juuri vapaista virtavesistä on tullut uhanalaisimpia luontotyyppejämme.

Kokemukset koskien ennallistamisen vaikutuksista ihmisiin ja luontoon ovat olleet rohkaisevia. Hiitolan koskille tungeksivat Laatokan lohet ja ihmiset. Puumalan Lieviskänkosken tai Varkauden Ämmäkosken koskiluonnon palauttamiset tulevat elvyttämään luontoa ja luontoon nojaavaa liiketoimintaa. Jo ennallistamisvaiheen työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Yhdysvaltalaistutkimusten mukaan koskikunnostukset nostavat lähialueiden tonttien ja talojen arvoa. Mutta ennen kaikkea tällaiset hankkeet luovat arvokkuuden ja ylpeyden tunnetta paikallisille ihmisille.

Kunhan selviämme talvesta, meidän on jatkettava lainakorkojen maksamista ja luonnolta ottamamme lainapääoman lyhentämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sen työn jatkamista, joka Sipilän hallituksen aikana aloitettiin, ja jota tämän hallituksen johdolla on jatkettu muun muassa Nousu-ohjelmassa.

Hylättyjä patorakenteita on purettava. Uittoa varten perattuja uomia on kunnostettava. Hintakriisin mentyä ohi pienimmät vesivoimalat tulevat taas kipuilemaan kannattavuuden kanssa suurten investointien tai muuttuvien ympäristövelvoitteiden alla. Niille on edelleen tarjottava mahdollisuutta kunniakkaaseen eläkkeelle jäämiseen ja ennallistettava niiden alle jääneitä virtoja.

Ilmastonmuutos ajaa ihmiskunnan sadan vuoden koskenlaskuun. Siitä tulee säilyä hengissä. Turvanamme meillä on luonnon monimuotoisuuden tuottamien tukipalveluiden vene: ruuan ja materiaalin tuotanto, elollisen ja elottoman luonnon ilmaa ja juomavesiä puhdistava ainekierto sekä kaiken ympärillämme olevan kauneus ja mielekkyys, jota ilman veneessä on kamala olla.

Kirjoitus on julkaistu 28.9. 2022 Maaseudun Tulevaisuuden yliönä