Suomen sahateollisuuden tulevaisuutta pohdittiin pyöreän pöydän keskustelussa

Suomen sahateollisuudessa syntyy energiatehokkaasti tuotteita, joiden markkinanäkymät ovat olleet suotuisat jo tovin. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ei kuitenkaan puolla business-as-usual-tilaan tuudittautumista.

Luken järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa lähdettiin avaintoimijoiden kanssa käydyn dialogin kautta pohtimaan sahateollisuuden tulevaisuutta, sahatavaran laatua ja jatkojalostusta sekä sivuvirtojen uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Pyörän pöydän äärellä olivat edustajat Sahateollisuudesta, Metsäteollisuudesta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä, sekä joukko Luken asiantuntijoita. Keskustelun tavoitteena oli paitsi pohtia sahatoimialan näkymiä, myös tunnistaa aihetta sivuavia tutkimustarpeita.

Pyöreän pöydän keskustelut ovat Luken vastikään käyttöön ottama työkalu, jonka avulla Luke vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisessa dialogissa.

Toimintaympäristö näyttää kimurantilta

Puutuoteteollisuuden pitkän elinkaaren tuotteet toimivat hiilen varastona ja auttavat siten hillitsemään ilmastonmuutosta. Puutuotteiden tuotannon sekä puurakentamisen lisääminen ovatkin tavoitteena laajasti eri strategioissa ja ohjelmissa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Paradoksaalisesti samaan aikaan suunnitellaan metsien käytön rajoittamista, osin samoihin perusteluihin nojautuen. Näkemyksien ristiriidalle on löydettävissä perusteluja esimerkiksi Euroopan maiden erilaisista tilanteista. Pyöreässä pöydässä käydyn, toimintaympäristöä koskevan keskustelun yhteinen lopputulema oli huoli sahateollisuuden raaka-aineen saatavuudesta tulevaisuudessa. Toisaalta Suomi nähtiin edelleen houkuttelevana alueena, jonne suomalaiset sahayritykset toivovat voivansa investoida myös tulevaisuudessa.

Sahatavaran laadun ja jalostusarvon kehitys tavoitteissa

Sahateollisuus kuroo nyt kiinni 2000-luvulla syntynyttä investointien takamatkaa kilpailijamaihin. Suomalainen sahateollisuus investoi Suomeen, ja myös investoitavien laitteiden kotimaisuusaste on korkea – Suomi on tukinkäsittely- ja sahakoneteknologian suurvalta. Investointeja on siivittänyt sahatavaran suuri kysyntä ja korkea hinta. Lisäksi megatrendit puoltavat puutuotteiden kysynnän hyvää kehittymistä myös jatkossa. Kotimaiset ja EU:n politiikkatoimet kannustavat puurakentamiseen, minkä lisäksi laajat korjausrakentamis- ja energiasaneerausohjelmat lisäävät puutuotteiden kysyntää.

Kotimaiset ja EU:n politiikkatoimet kannustavat puurakentamiseen, minkä lisäksi laajat korjausrakentamis- ja energiasaneerausohjelmat lisäävät puutuotteiden kysyntää.

Suomalaisen sahapuun valttina on maltillinen kasvunopeus verrattuna kilpailijamaiden tuotteisiin. Puunhankinnan painopisteen siirtyminen nopeammin kasvaneisiin leimikoihin muodostaa haasteen sahoille. Taimikoiden ja nuorten metsien kasvatustiheyden lisäämisellä voidaan hillitä puiden nuoruusvaiheen läpimitan ja oksien kasvua ja siten parantaa laatua ja tulevaisuuden sahojen kilpailukykyä. Lisäksi nopeasti etenevä teknologinen kehitys luo edellytyksiä kehittää tukin laatuun perustuvaa hinnoittelua.

Sivuvirroista tonneittain energiaomavaisuutta ja tulevaisuuden lisäarvotuotteita?

Puun avulla voidaan paitsi sitoa hiiltä myös korvata uusiutumattomia rakennusmateriaaleja. Puun käytön positiivinen ympäristövaikutus kasvaa, jos pitkän elinkaaren tuotteiden osuutta biomassan kokonaiskäytöstä pystytään suurentamaan. Puu on lisäksi hyvinvointia tukeva sisustusmateriaali rakennuksen runkomateriaalista riippumatta.

Voisiko puun käytön hyväksyttävyyttä ja mielikuvaa sen eduista rakennetussa ympäristössä edelleen edistää se, että koko metsistä saatava tukkipuu käytettäisiin mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteisiin? Metsätalous perustuu tukkipuun tuottamiseen, mutta vain viidennes korjatun puun tilavuudesta päätyy pitkäikäisiksi puutuotteiksi.

Metsätalous perustuu tukkipuun tuottamiseen, mutta vain viidennes korjatun puun tilavuudesta päätyy pitkäikäisiksi puutuotteiksi.

Lyhyenkin elinkaaren tuotteilla on paikkansa. Ne takaavat, ettei mikään korjatuista biomassajakeista jää käyttämättä. Lisäksi osa tuotteista kierrätetään moneen kertaan. Puun polttaminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Energiantuotannossa syntyvälle tuhkallekin on menekkiä, mutta tuhkan käytön parempi kohdentaminen paitsi metsänlannoitukseen, myös ruokajärjestelmän omavaraisuutta lisääviin kierrätyslannoitetuotteisiin kaipaa tarkastelua uusin silmin: toimintaympäristömme on nyt isossa muutoksessa.

Entä jatkossa, kun muita uusiutuvan energian muotoja saadaan lisää – onko silloin jo aika avata aarrearkku ja valjastaa sahanpuru, hake ja kuori uudenlaisten, fossiilisia raaka-aineita korvaavien biotuotteiden raaka-aineiksi? Tutkimusta tehdään ja hyviä kokemuksia syntyy jatkuvasti. Onnistumiset on syytä nostaa esiin ja viestiä näkyvämmin. Tähän haasteeseen Luke on tarttunut; olemme laatimassa synteesiä erilaisten biomassojen käytöstä – mukana tarkasteluissa ovat myös sahateollisuuden sivuvirrat.

Sahateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle paitsi niche-tuotteissa, myös volyymituotteiden kehittämisessä on erinomaiset edellytykset, sillä raaka-ainetta tuotetaan runsaasti.

Sahateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle paitsi niche-tuotteissa, myös volyymituotteiden kehittämisessä on erinomaiset edellytykset, sillä raaka-ainetta tuotetaan runsaasti. Lisäksi raaka-aineiden varastoinnista ja kustannustehokkaasta prosessoinnista uusilla teknologioilla syntyy koko ajan uutta tietoa. Kysyntä erilaisille biopohjaisille tuotteille onkin kasvamassa. Esimerkkejä näistä tuotteista ovat erilaiset biohybridituotteet, kuten pakkaukset, biokomposiitit, liimat, eristeet, kasvualustat ja ruuan sekä rehun ainesosat. Sahanpurusta voidaan eristää hiilihydraatit ja tuottaa niiden ja yksisoluorganismien avulla proteiinipitoista kalanrehua korvaamaan soijaa. Näin voidaan tukea ruokajärjestelmän huoltovarmuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.

Miten aarrearkun kansi sitten avataan ja taika tehdään käytännössä, skaalaten laboratorioista markkinoille? Mikä on sahayrittäjien rooli ja mahdollisuus tässä kehityksessä? Avain arkkuun on rakentaa toimialarajat ylittäviä konsepteja ja symbioosimalleja. Kokeilujen ja pilottien kautta saadaan lisää toimijoita mukaan arvoverkostoihin ja kehittämään kaikkia hyödyttäviä liiketoimintamalleja. Puubiomassajakeiden lisäarvomahdollisuuksia kannattaa tarkastella pitkäjänteisesti, vaikka lähivuosina energiakäyttöjen kanssa kilpailu tuleekin olemaan tiukkaa.

Mitä tutkimusta Lukelta toivotaan?

Lukelta toivotaan aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun – monin eri tavoin. Useaan kertaan keskustelussa nousi esiin tarve kokonaisvaltaisille vaikutustarkasteluille, niin toimintaympäristön, ilmaston, politiikkojen, toimialojen kehitysmahdollisuuksien kuin uusien innovaatioidenkin osalta. Tutkimustarpeet kattavat koko ketjun: jalostetusta, taudinkestävästä taimiaineksesta lopputuotemarkkinoihin. Kaikkeen tähän Luken tieteellinen työ tuottaa edellytyksiä.

Luken synteesiraportit, joiden tarina alkoi koronakeväällä 2020, ovat jo nyt arvostettuja, lukijoiden käsissä kuluvia asiantuntijakoosteita. Nyt niitä tehdään suunnitelmallisesti ja konseptia kehittäen. Esimerkiksi tutkimustietoa sahojen sivutuotteiden uusista loppukäytöistä on olemassa. Tieto olisi syytä koota yhteen, vaikkapa Luken toimesta. Jatkossa luvassa on myös eteenpäin katsovia, visiotyyppisiä tarkasteluita. Myös pyöreän pöydän konsepti näyttää toimivalta – on arvokasta jakaa tietoa, haasteita ja toiveita luottamuksellisessa ilmapiirissä, ratkaisuhakuisesti ja omaa ajattelua samalla sopivasti ravistellen. Luke reagoi yhteistyötahojen toiveisiin koskien seuraavien keskustelujen, raporttien tai tutkimusten aiheita.