Siirry pääsisältöön

Yhdessä enemmän puuosaamista, tapaus Itä-Suomi

Blogi
|
17.1.2023
|
Henrik Heräjärvi
|
Martti Venäläinen
|
Erkki Verkasalo

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) järjestivät Savonlinnassa Itä-Suomen Puupaneeli -kutsuseminaarin 8.-9.12.2022. Tarkoituksena oli päivittää tiedot itäsuomalaisten puualan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden töistä ja resursseista sekä madaltaa kynnystä tuleville yhteistyömuodoille. Toimintaansa esitteli 11 julkisorganisaatiota viidestä Itä-Suomeen ulottuvasta maakunnasta. Lisäksi kuultiin puheenvuorot kahdelta puurakentamisalan kärkiyritykseltä.

Joukko verkkokokouksiin kyllästyneitä, yhteistyö- ja edistyshaluisia puu- ja metsäalan ihmisiä mursi vaivatta myytin suomalaisesta tuppisuisuudesta. Tuottelias työpaja pureutui puualaa ja puurakentamista palvelevien organisaatioiden nykytilaan ja tulevaisuuspolkuja ideoitiin tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämäyhteistyön näkökulmista. Tähän blogiin on poimittu työpajassa esiin nousseita seikkoja TKI-toiminnan ja palvelutarjonnan yhteiseksi kehittämiseksi.

Yhteistyö auttaa myös puualaa menestymään

Itä-Suomen maakunnissa on syytä olla ylpeitä TKI-organisaatioiden, yritysten ja julkispäättäjien yhteistyöstä. Itä-Suomessa on kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja puualan osaaminen, tutkimuslaitekanta sekä koulutustarjonta. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on hyvä maine ja toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, mutta parannettavaakin on. 

Image
Kuvassa näkyy työkone ja puurakenteita.
Savonlinnassa rakentuu XAMKin puu- ja hybridirakenteiden testauslaboratorio. Kuva: XAMK/Lasse Pulkkinen.

Sekä TKI-toimijoiden välinen verkostoituminen että elinkeinoelämäyhteistyö ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Yhteistyöllä ja toimivilla suhteilla voi torjua myös kansainvälisten palveluntarjoajien (hinta)kilpailua. Ainaisia haasteita ovat tutkimus- ja oppilaitosten palvelujen tunnetuksi tekeminen ja niiden todelliset kustannukset kattava hinnoittelu. Elinkeinoelämäyhteistyön sujuvuutta parantaisi, jos tutkijat pitäisivät nykyistä aktiivisemmin yhteyttä yrityksiin. Henkilöstön vaihtuvuus voi vaikeuttaa luottamuksellisten yhteistyösuhteiden ylläpitoa, mutta uudet ihmiset ja heidän osaamisensa avaavat samalla myös uusia mahdollisuuksia.

Toimialan yritysten tulisi määrätietoisesti kehittää tutkimuksen ”tilaajaosaamistaan”. Ensi askeleina tulisi määritellä asiat, joissa tutkimus- ja kehittämisväki voi oikeasti olla apuna, sekä toimintatavat, joilla kehitystyöstä muodostuu oppiva prosessi. Tilaajaosaamiseen liittyy monesti tarve oppia ymmärtämään yksityisten ja julkisten toimijoiden välisiä kielimuureja ja aikataulukäsitysten eroja.

Tutkimus- ja testauslaitekanta on kallista ja tilaa vievää, ja laitteiden käyttöaste on keskimäärin alhainen. Julkisten toimijoiden laitehankintojen koordinointiin ja laitteiden yhteiskäyttöön tulisi siksi kiinnittää enemmän huomiota. Yllättävää on, kuinka huonosti naapuriorganisaation, saati naapurimaakunnan, tutkimuslaitekantaa tunnetaan edes julkisten toimijoiden kesken. Verkkosivuille kootut laitelistat eivät välttämättä riitä kertomaan palvelumahdollisuuksista ilman konkreettisia esimerkkejä vaikkapa kemiallisen analytiikan käyttötarkoituksista ja sovellusmahdollisuuksista.

Tutkimuspalvelut haasteellisia pienille ja myös keskikokoisille yrityksille

Pienten ja keskisuurten yritysten ongelma on irrottaa työaikaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Tulosten käytäntöön vienti, siis tuotteistaminen tai kaupallistaminen, ovat toisaalta ongelma TKI-toimijoille. Usein määräaikaisen hankkeen päättyminen merkitsee siirtymistä uuteen hankkeeseen, jonka rahoitus on tarkoitettu muihin tehtäviin. Hankkeiden rahoitukseen tulisi kuulua olennaisena osana tulosten käytäntöön viemisen resurssi. 

Varsinkin pienissä puualan yrityksissä on edelleen kehnot tiedot kehittämisrahoituksen mahdollisuuksista ja hakemusten kirjoittamista arastellaan. Tässä tutkijat ja kehittämisyhtiöiden asiantuntijat voivat tarjota konkreettista tukea. Pienten yritysten TKI-henkilöresurssiongelmaa voidaan helpottaa palkkaamalla opinnäytetyön tekijöitä tai hyödyntämällä esim. palvelusetelityyppisiä tuki-instrumentteja. Sekä kansallista että EU-tason tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on edelleen runsaasti tarjolla. EU-hankkeisiin osallistuminen voi olla yrityksille valtavan suuri henkinen ja taloudellinen kynnys. Suomessa on kuitenkin lukuisia esimerkkejä eri kokoluokkien yrityksistä, jotka tämän kynnyksen ylitettyään ovat realisoineet merkittäviä tuotekehitys-, tiedonvaihto- ja kannattavuusetuja. Tällaiset yritykset pitävät EU-hankkeisiin osallistumista liiketoiminnan strategisena osana ja mahdollisuutena pysyä kehityksen aallonharjalla.

Puualan koulutuksella on vahva myönteinen imago

Nuorten ympäristötietoisuus (ja -huoli) kasvaa ja ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä suositaan politiikkatoimin. Molempien tekijöiden uskotaan lisäävän pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen ja käyttöön pureutuvan koulutuksen vetovoimaa, joka on tällä hetkellä heikko. Edelleen vallitsevista ”vasara ja nauloja” -stereotypioista päästään 2020-luvulle tuomalla jo peruskoulujen käsityöopetuksessa vahvemmin esiin modernin puualan monipuolisuutta ja teknologiapainotteisuutta. Ikäluokkien pieneneminen lisää kilpailua koulutukseen hakijoista ja vaikeuttaa soveltuvimpien opiskelijoiden saamista kaikilla toimialoilla, joten puualan ammattien brändäys ja mahdollisuuksien esille tuominen esimerkiksi koulujen opo-toiminnassa on tarpeen.

Itä-Suomessa puualan koulutuspaikkoja on hyvin tarjolla kaikissa opintoasteissa, mutta ammatillisen koulutuksen häviämisestä kannetaan huolta. Korkeakouluopetuksessa kansallisesti merkittävä kehitysharppaus on Itä-Suomen yliopistossa käynnistyvä tekniikan koulutus. Siinä kestävät teknologiat -koulutusalan perustana on mikäpä muu kuin puu. Koulutusasteiden välistä jatkumoa alemmista kohti ylempiä tutkintoja tulisi edelleen systematisoida, samoin kuin oppisopimus- ja yrittäjävalmennusohjelmia.

Ulkomailta tulevissa opiskelijoissa on valtava ja korkeakoulupaikkakuntien yrityksille lähestulkoon hyödyntämätön tiedon ja osaamisen potentiaali. Oppilaitoksiin tulee joka vuosi opiskelijoita kymmenistä eri maista. Esimerkiksi kulttuurisidonnainen markkinaymmärrys, jolla ehkä vältetään kalliita virheitä, olisi verrattain helppoa siivilöidä opiskelijoilta yritysten tarpeisiin.

Opit Itä-Suomesta?

Organisaatiorakennetta koskevia erityispiirteitä lukuun ottamatta kaikki ylle kirjattu toimii Itä-Suomen lisäksi muillakin alueilla. Itä-Suomen Puupaneelissa todettiin, että puualan alueellista analyysiä ja tulevaisuustyötä on syytä jatkaa, esimerkkinä maakunnissa kehiteltyjen strategioiden ja hyvien käytäntöjen soveltaminen muissa maakunnissa. Keskusteluissa esille nousseissa näkemyksissä korostui vahva yksimielisyys puualan positiivisesta kehityksestä.
 

Puupaneelia järjestämässä BASAJAUN-hanke

Luke on mukana eurooppalaisessa Building a sustainable joint between rural and urban areas through circular and innovative wood construction value chains (BASAJAUN) -hankkeessa, joka osallistui myös Itä-Suomen Puupaneelin järjestämiseen yhdessä Luken omarahoitteisen WOOD.COM-hankkeen kanssa. 

BASAJAUN-hankkeen yhtenä tavoitteena on maaseutualueiden puualan ja puurakentamisen toimijoiden äänten kuuluville saanti Euroopassa. Tehtävä on tärkeä: vaikka asunto- ja liikerakentamisen ja julkisen palvelurakentamisen kysyntä on pääosin urbaaneissa kasvukeskuksissa, sijaitsevat resurssit, tuotanto ja osaaminen sekä loma-asunnot pääosin harvaan asutuilla alueilla (Luobio-raportti 58/2022). Puurakentamisella on siis valtava vaikutus maaseutualueiden elinvoimalle, vaikka maaseudulla tapahtuu vain vähän rakentamista.

Image
Kuvassa on BASAJAUN-hankkeen logo ja EU-lippu

This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 862942. Disclaimer: This information reflects only the authors’ views and neither the Agency nor the Commission are responsible for any use that may be made of the information contained therein.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.