Siirry pääsisältöön

Puualan ja puurakentamisen kiertotaloudessa riittää vielä petrattavaa

Blogi
|
12.12.2022
|
Erkki Verkasalo

Markkinaennusteiden mukaan kotimainen ja eurooppalainen puurakentaminen ovat kasvussa sekä uudis-, korjaus- että täydennysrakentamisena. Puupohjaisia tuotteita kysytään entistä enemmän talonrakentamisen lisäksi sisustamisen, pakkaamisen ja monenlaisen ympäristörakentamisen ratkaisuihin.

Ilmastonmuutoksen hillintä, vihreän siirtymän vauhdittaminen ja kiertotalouden edistäminen ohjaavat elinkeinoelämän murrosta Euroopassa. Puurakentamisessa ja puualalla korostuvat tulevaisuudessa hiilineutraalius, pitkäaikaiset hiilivarastot, uusiutuva raaka-aine ja irtautuminen fossiilisista materiaali- ja energialähteistä ja tehokas ja vastuullinen sivuvirtojen ja jätteiden hallinta. Taustalla on kaskadisuusperiaate: raaka-aineiden käytön asettaminen tärkeysjärjestykseen resurssitehokkuuden aikaansaamiseksi eli uusiokäyttö ja kierrätys materiaaleina ennen hyödyntämistä energiaksi.

Puutoimialamme on huolehdittava kilpailukyvystään, kannattavuudestaan ja mahdollisuuksistaan vastata kuluttajien ja muiden asiakkaiden muuttuviin vaatimuksiin sekä tiukentuvan kiertotalous- ja ympäristölainsäädännön reunaehtoihin. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja kansalliset prioriteetit ovat yhtä lailla olennaisia vaikuttimia kiertotaloudessamme.

Näihin kysymyksiin pureuduttiin vuonna 2021 päättyneessä laajassa eurooppalaisessa WoodCircus-kehityshankkeessa. Luke veti hankkeessa sektorin nykytilan, hyvien käytäntöjen ja kehittämistarpeiden kartoitusta neljällä makroalueella, yhtenä niistä Pohjoismaat, ja osallistui merkittävällä panoksella muun muassa puutoimialan strategisten ja operatiivisten kehittämisvaihtoehtojen ja politiikkasuositusten laadintaan.

Mitä osaamme hyvin?

Pohjoismaissa olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä puuteollisuuden kiertotaloudessa, varsinkin materiaali- ja energiatehokkuudessa. Suomessa on hyvin toimivia teollisia ekosysteemejä eli yritysten välisen yhteistyön muotoja, pitkälle viety biomassan kokonaiskäyttö, pitkäikäisiä puutuotteita ja niiden käyttöikää pidentäviä teknologioita, toimiva pien- ja hirsitalopakettien tuotantokonsepti, mallikkaat kestopuun ja puupakkausten keräysjärjestelmät, energiatehokkaat puurakennukset, korkea tuotesaanto ja lähes suljetut materiaali-, energia- ja vesikierrot tehtailla ja toimivat markkinat vakiosivutuotteille.

Kuvassa on erilaisia puurakennuksia ja niiden käyttöikäennusteita: Maatalousrakennus, 15-30 vuotta. Koulut ja julkiset rakennukset, 100 vuotta. Hallirakennus, 50vuotta. Omakotitalo, 50-100 vuotta.
Pitkäaikainen hiilensidonta on puurakentamisen vahvuus kiertotaloudessa. Kuvat: Mika Keskisalo, Karelia-AMK, Versowood Oy.

Viime vuosina on kehitetty vahvasti raaka-aineiden käyttöä tehostavaa, rakentamista nopeuttavaa ja sen laatua parantavaa teollista puu- ja elementtirakentamista, antimikrobisia sisustustuoteratkaisuja, puujätteiden käsittelyn automatisointia, biohiili-, biokaasu- ja puuntuhkapohjaisia uusia tuotteita ja työ- ja prosessikoneiden sähköistämistä luopuen fossiilisista polttoaineista. TKI-organisaatioiden, yritysten ja julkispäättäjien ”Triple Helix” -yhteistyö on meillä hyvällä tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna.

Missä on parannettavaa?

Puurakentamisen kiertotaloudessa olemme Suomessa pohjoismaisittainkin lapsenkengissä. Tilanteen kohentamiseksi tarvitsemme järjestelmän, liiketoimintamalleja ja tuotteita rakennus-, purku- ja pakkausjätteiden hyödyntämiseen osana kokonaisvaltaisia jätehuollon ratkaisuja, kuten Italiassa tai UK:ssa. Kaipaamme erityisesti lajittelu- ja tuotantoteknologiaa rakennusten puutuoteosien kierrätykseen, uudelleen käyttöön ja muuntamiseen uusiin käyttötarkoituksiin ja puu- ja kuitutuotteiden hyödyntämiseen korjausrakentamisessa, josta on malleja Keski-Euroopasta, Sloveniasta ja Espanjasta. Euroopassa on kehitteillä myös uusia metsäteollisuuden sivuvirtoihin perustuvia eriste-, julkisivu- ja sisustustuotteita.

Kuvassa näkyy kuinka rakennus- ja purkujätettä voidaan lajitella tehokkaasti.

Rakennus-, purku-, pakkaus- ja yhdyskuntajätteiden tehokas lajittelu on edellytys niiden hyödyntämiseen arvonlisää tuottavasti. Kuva: ZenRobotics Oy.

Puuteollisuuden ja rakennussektorin puujätteiden hyödyntämisessä tarvitsemme ratkaisuja suurille määrille, vaikka julkisuudessa ovat eniten esillä pienten markkinarakojen ja raaka-ainemäärien ns. Lisäarvotuotteet. Euroopassa merkittävä lastu- ja kuitulevyteollisuus on meillä pientä, mikä on rajoittanut puuperäisten sivuvirtojen ja jätteiden kysyntää kaskadikäyttöön. Tämä on antanut tilaa hyvien bioenergiaratkaisujen kehittämiselle, joita kaivataan paikallistasolla muuallakin Euroopassa. Toisaalta levyteollisuutemme voi tarjota jo nyt ekotuotteita, kuten bioliimattuja ja -pinnoitettuja rakennus- ja sisustustuotteita.

Kiertotalouden koulutus on Suomessa vielä varsin suppeaa. Puualalla ja puurakentamisessa tämä tietotaito on lisäksi harvoissa käsissä. Nuorten ikäluokkien pieneneminen ja yrittäjien ikääntyminen haastaa omalta osaltaan panostamaan sekä ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutukseen että yrittäjävalmennukseen.

Kiertotalouden mahdollisuudet voidaan hyödyntää oikeilla toimenpiteillä

Korkeatasoinen TKI, koulutus ja verkostot eivät yksistään riitä myöskään puualalla ja puurakentamisessa yhteiskunnan siirtyessä kiertotalouteen. Erityisesti kaskadiliiketoimintaan tarvitaan uusia yrityksiä, tuotteita ja palveluita sekä todisteita liiketoiminnan toteutusmahdollisuuksista ja kannattavuudesta (proof-of-concept). Kaikki lähtee materiaalien ja tuotteiden kierrätettävyydestä ja tähtää ekologiseen tuotesuunnitteluun, tuotteiden funktionaalisuuteen ja asiakashyötyihin.

Kokonaistuottavuus, arvonlisät ja toimiva sivuvirtalogistiikka ovat edelleen olennaisia kysymyksiä sekä rakentamisen arvoketjujen tasolla että yritysten omassa toiminnassa. Samalla on syytä huomioida tasapainoisesti rakentamisen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ja siirrettävä painopistettä päästöjen tarkastelusta koko elinkaaren ja uudelleenkäytön ilmastohyötyihin. Elinkaarianalyysejä ja tuotteiden ympäristöselosteita tarvitaan jatkossa kattavasti. 

WoodCircus-hankkeessa todettiin kansalliset ja alueelliset erityistarpeet ja -mahdollisuudet hyvin erilaisiksi eri puolilla Eurooppaa. Kaskadisuus-tavoitteet tulee voida määritellä kansallisista ja alueellisista lähtökohdista, kun lainsäädännössä laitetaan tärkeysjärjestykseen esimerkiksi materiaali- ja energiakäyttöä. Tässä tulisi kannustaa paikallisen puun kestävään käyttöön ja tasapainottaa alueiden, kaupunkien ja maaseudun kehitystä.

EU:ssa valmisteilla oleva asetus tulee velvoittamaan jäsenmaat 10–50 prosentin päästövähennykseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa. Velvoitetaso määräytyy pääasiassa asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan ja on korkein Pohjoismaissa ja Saksassa. Suomen rakennusalalla päästövähennyksiä tukee muun muassa käynnissä oleva rakennuslainsäädännön uudistaminen, jossa tähdätään esimerkiksi hiilen pitkäaikaiseen sitomiseen rakennuksiin ja materiaaleihin ja rakennusten korjattavuuden, muunneltavuuden ja siirrettävyyden kohentamiseen. Rakennuslupaehtoihin on tulossa materiaaliseloste ja rakennus- ja purkujäteseloste ja hiilijalanjäljen laskentamenetelmä, tosin tässä vaiheessa ilman sitovia raja-arvoja. Uudet lait ja määräykset lisäävät todennäköisesti puurakentamisen kiinnostavuutta kerrostalokohteissa ja julkisessa rakentamisessa. Toivottavaa on, että säännökset pysyvät jatkossa teknisen kehityksen mukana ja mahdollistavat uusiokäyttö- ja kierrätysmateriaalien nykyistä laajemman kaskadikäytön rakennusalalla ja muissa käyttötarkoituksissa. 

Euroopan puutuoteteollisuus on kestävän kasvun vihreä moottori - Kuusi teesiä politiikka- ja TKI-suositusten pohjaksi

  1. Puurakentaminen ja muu puunkäyttö tarjoavat Euroopalle mahdollisuuden olla kestävän, kilpailukykyisen ja reilun kasvun globaali johtaja.
  2. Puutuoteteollisuus toimii jo nyt erittäin tehokkaasti: korkean resurssi- ja energiatehokkuuden ansiosta tuotteiden elinkaaren aikana jätteitä syntyy vain vähän tai ei ollenkaan.
  3. Kiertotalouden liiketoiminta, mallit ja konseptit tuovat lisäarvoa Euroopan puutuoteteollisuudelle.
  4. Kasvava ja dynaaminen puutuoteteollisuus houkuttelee ammattitaitoista ja luovaa henkilöstöä ja kehittyy jatkuvasti tarjoten elinikäistä oppimista kaikille eri koulutustasoilla.
  5. Monitieteinen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä teollinen murros ovat avainasemassa, kun siirrytään kohti hiilineutraalia taloutta.
  6. Puutuoteteollisuus tarjoaa ilmastomyönteisiä vaihtoehtoja lähes kaikille biokiertotalouskonseptiin sopiville tuotteille.

Lähde: WoodCircus White Paper 2040

WoodCircus-hanke

EU:n Horizon 2020-ohjelman WoodCircus-kehityshankkeessa (2018−2021) oli mukana 8 tutkimuslaitosta ja 9 teollisuuden toimijaa yhteensä 7 maasta, koordinaattorina VTT, ja kumppaneina useita toimialajärjestöjä ja alueellisia kehitysyhtiöitä. Hankkeen päätavoite oli edistää puupohjaisia arvoketjuja erityisesti puutuotealan ja rakentamisen piirissä ja tuoda esille toimialan mahdollisuuksia eurooppalaisen kiertotalouden ja kestävän kasvun rakentajana paikallisesti, kansallisesti ja koko Euroopassa.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.