Terveisiä Dubain ilmastokokouksesta

Viime elokuussa puhelimeni soi, maa- ja metsätalousministeriöstä siellä soitettiin, josko osallistuisin Dubain ilmastokokouksen (COP28) yhteydessä järjestettävien oheistapahtumien paneelikeskusteluihin. En tarvinnut mietintäaikaa, tietenkin lähtisin, ei tällaisia tarjouksia nyt joka päivä tule. Syksyn mittaan pidimme muutaman suunnittelukokouksen panelistien kesken siitä, mitä kysymyksiä esitettäisiin, mitä jokainen haluaa omasta näkökulmastaan tuoda keskusteluun.

Nämä ilmastokokouksen oheistapahtumat tultaisiin järjestämään eri maiden ja järjestöjen paviljongeissa. Katsoin ennen matkaa eri paviljonkien ohjelmatarjontaa ja merkkasin kiinnostavat kalenteriin. Ilmastokokous järjestettiin valtavalla messualueella, jossa paljon parjatuista sähköpotkulaudoista olisi kyllä ollut hyötyä, jouduin nimittäin jättämään pari ohjelmanumeroa väliin sen takia, etten ehtinyt siirtyä alueen laidalta toiselle.

Suomella oli Dubaissa ensimmäistä kertaa oma paviljonki Business Finlandin järjestämänä. Siellä oli ensimmäinen paneelikeskustelu, johon ”Food, Agriculture and Water” -teemapäivänä osallistuin. Toinen järjestettiin Pohjoismaiden neuvoston paviljongissa. Omalta osaltani esitin ajatuksia liittyen kasvihuonetuotantoon ja kerrosviljelyyn, sekä tässä yhteydessä erityisesti ”Ruokaa ilman peltoja” -hankkeeseen. Tuon hankkeen puitteissa olemme yhteistyössä VTT:n kanssa kasvattaneet soijaa ja keltahernettä kasvihuoneessa, hyödyntäneet niistä saatavia sivuvirtoja solumaatalouden mikrobien energianlähteenä. Lisäksi olemme hankkeen aikana kasvattaneet salaattia sähkön hintaan perustuvilla valotusrytmeillä. Käytin puheenvuoroissani kolmea maata esimerkkinä siitä, miten erilaistet haasteet saattavat löytää yhteisiä ratkaisuja kontrolloiduista tuotantoympäristöistä. Meillä Suomessa on monta pimeää ja kylmää kuukautta. Singaporessa ei ole tarjolla maapinta-alaa, mihin peltoja laittaisi. Arabiemiirikunnissa ilmasto on liian kuuma ja kuiva, vaikka tilaa pelloille olisikin. Meillä kasvihuonetuotanto on hyvä vaihtoehto, kahdessa jäljemmässä täytyy turvautua vielä kasvihuoneitakin suljetumpaan ja maapinta-alaa vähemmän vaativiin kerrosviljelyratkaisuihin.

Tapahtuman aikaan omassa LinkedIn-uutisvirrassani nousivat uutiset kiertotalouspohjaisesta kerrosviljelyratkaisusta, joka avattiin Dubaissa ilmastokokouksen aikana. Laitos pystyy kuulemma kierrättämään yli 50 000 tonnia ruokajätettä ja kasvattamaan vuosittain kaksi miljardia kasvia. Onko tässä kerrosviljelyn malli 2.0? Sellaiselle on kyllä tarvetta, sillä hirmuisen hypetyksen jälkeen aallonpohjassa matava ala kärsii kohonneista energian hinnoista ja viherpesun leimasta. Toivottavasti tästä päästään eteenpäin, sillä erilaisia tuotantomuotoja tarvitaan.

Ruoka ja sen vaatima maankäyttö aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan tuotantojärjestelmät kaikkialla maailmassa ovat alttiita kuivuudelle, tulville, äärimmäiselle kuumuudelle ja muille ilmastonmuutoksen myötä lisääntyville vaikutuksille. Ilmastohuippukokouksista on aiemmin kuitenkin teemana puuttunut ruoka ja ruokajärjestelmät ja niiden yhteydet ilmastonmuutokseen. Dubain neuvotteluissa saavutettiin nyt useita läpimurtoja elintarvikejärjestelmien, elintarvike- ja ravitsemusturvan, maatalouden ja ilmaston välisissä yhteyksien tunnustamisessa. Toivottavasti aseman tunnustaminen ilmastopyrkimyksissä ja erilaiset julistukset ja tiekartat saavat nyt aikaan muutoksia.

Kirjoitus on ilmestynyt Puutarha & Kauppa -lehden (1) kolumnipalstalla 12.1.2024