Siirry pääsisältöön

Motivointi auttaa parantamaan elämäntapoja

Blogi 31.5.2022 Susanna Rokka

Terveellisillä elämäntapavalinnoilla, kuten kasvisten ja täysjyväviljan lisäämisellä ruokavalioon tai arkiliikunnan määrän nostamisella, on todettu olevan suuri ennaltaehkäisevä vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien ja erilaisten muistisairauksien puhkeamisen riskiin. Terveiden elinvuosien lisäämisellä on erityistä merkitystä, kun väestö ikääntyy. Tiedetään kuitenkin, että elintapojen pysyvä muutos on hidas prosessi ja siksi on tärkeää tutkia, miten muutokseen voidaan vaikuttaa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, motivoiko henkilökohtainen tieto perinnöllisestä riskistä tavanomaista terveysviestintää paremmin muutokseen kohti terveellisempiä elämäntapoja. Osallistujia oli 188, ja he saivat puolentoista vuoden ajan kuukausittain toistuvaa terveystietoa ja motivointia toteuttaa terveyttä edistäviä elämäntapoja. Puolet osallistujista sai lisäksi tiedon siitä, kantavatko he E4-riskimuotoa ApoE-geenissään. ApoE4-alleeli vaikuttaa kolesteroliaineenvaihduntaan, ja sen tiedetään lisäävän sydän- ja verisuonitaudin ja Alzheimerin taudin riskiä. Luken tutkimuksissa selvisi myös, että eri ApoE-muotojen kantajien veren rasvahappokoostumukset eroavat toisistaan. Tutkimuksen aikana seurattiin monipuolisesti osallistujien terveyttä, ruokavalintoja ja liikkumista.

Tärkein tulos oli, että osallistujat lisäsivät kasvisten käyttöä, muuttivat kulutetun rasvan laatua kohti monityydyttymättömiä, pehmeitä rasvoja ja vähensivät makeiden herkkujen kulutusta. Tämä muutos näkyi myös alentuneina kolesterolitasoina. Tieto omasta mahdollisesta riskigeenistä ei kuitenkaan vaikuttanut tuloksiin, eli perinteinen terveellisistä elämäntavoista kertominen ja motivointi näyttivät tämän tutkimuksen valossa olevan geenitietoa tehokkaampia keinoja muuttaa elintapoja terveellisemmiksi. Hyvä uutinen on, että muutokset näkyivät veriarvoissa vielä pitkään, jopa vuosia neuvonnan jälkeen. Tämä tarkoittaa, että ainakin osa elämäntapamuutoksista jäi pysyviksi.

Suomalaisen kuluttajan olisi hyvä lisätä pehmeiden rasvojen, kokojyväviljan, kasvisten ja kalan käyttöä. Kuluttaja ei valitse terveellistä ruokaa, jollei se ole myös maukasta. Lukessa tutkimme, miten erilaisten raaka-aineiden prosessointi vaikuttaa niiden makuun, sulavuuteen ja terveellisyyteen ja toisaalta, miten koko elintarvikeketju saadaan kestävämmäksi. Usein terveellinen ruoka on myös vähemmän ympäristöä kuormittavaa.