Siirry pääsisältöön

Metsien suojelutilasto kertoo suojeltujen alueiden verkoston kehittymisestä

Blogi 16.12.2022 Tuomas Niinistö Aarre Peltola

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi 3.11. metsien suojelutilaston, jonka mukaan Suomen metsistä oli suojeltu vuoden 2022 alussa 2,9 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alaan sisältyy sekä lakisääteisiä suojelualueita että talousmetsien monimuotoisuutta turvaavia kohteita.

Metsien suojelutilaston suojeluluokitus mukailee suojelualueiden osalta Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokitusta, ja tiedot esitetään tarkimmalla aineiston mahdollistamalla jaottelulla. Suojelun piiriin sisältyy monenlaisia metsiä niin suojeluperusteen, puuntuotoskyvyn kuin sijaintimaakunnankin osalta. Tilastoon liittyvästä tietokannasta pystyy poimimaan monipuolisesti tietoa eri käyttötarkoituksiin. Niinpä eri yhteyksissä esiin nousevista ja toisistaan poikkeavista suojeluprosenteista tai hehtaarimääristä ei kannata hämmästyä.

Metsien suojelutilasto on luotettava perusta luonnonsuojelukeskustelulle

Asiantuntemusta vaativaa tilastoa tulisi kuitenkin osata lukea oikein ja luokituksen perusteet ymmärtää. Pelkät suojeluprosentit tai -hehtaarit eivät sinällään kuvaa suojelutoimien vaikuttavuutta luontokadon pysäyttämisessä, sisällytettiin niihin mitä alueluokkia tahansa. Metsien suojelutilaston pinta-alatiedot kertovat silti hyvin, miten erilaiset toimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi ovat edenneet. Luvut eivät ota kantaa suojelutoimien riittävyyteen, vaan antavat luotettavaa pohjaa käytävälle keskustelulle.

Pelkät suojeluprosentit tai -hehtaarit eivät sinällään kuvaa suojelutoimien vaikuttavuutta luontokadon pysäyttämisessä.

Luken metsien suojelutilastointia kohtaan on esitetty kritiikkiä, koska tilastossa suojeltuihin metsiin lukeutuu yksittäisiä kohteita, joilla voimakkaatkin metsätalouden toimet saattavat olla sallittuja. Kritiikki suuntautuu 90-luvulla perustettuihin rantojensuojeluohjelmaan sisältyviin yksittäisiin luonnonsuojelukohteisiin, joista osa on myöhemmin hyväksytty myös Natura 2000 -verkostoon. Näissä kohteissa suojeluperuste on ollut jokin muu kuin metsäluonnon suojelu, esimerkiksi rantamaiseman sekä -luonnon tai saimaannorpan elinympäristön turvaaminen. Ympäristöhallinto on kuitenkin IUCN:n ja EU:n määrittelyn mukaisesti linjannut, että Suomen Natura-alueet kuuluvat kokonaisuudessaan suojelualueisiin.

Ympäristöhallinto tekee metsien suojelupäätökset

Metsien suojelun tilastointi perustuu suojelualueiden osalta ympäristöhallinnon tekemiin suojelupäätöksiin. Jos metsä on luokiteltu suojelualueeksi, se tilastoidaan suojeltuna ja hakkuiden salliminen riippuu tapauskohtaisesti alueen suojeluperusteista. Tilaston laatijan tehtävä ei ole arvioida kunkin suojelupäätöksen sisältöä, vaan tuottaa tilasto tehtyjen suojelupäätösten ja aluerajausten mukaisena.

Tilaston laatijan tehtävä ei ole arvioida kunkin suojelupäätöksen sisältöä, vaan tuottaa tilasto tehtyjen suojelupäätösten ja aluerajausten mukaisena.

Tilasto laadittiin tehtyjen suojelupäätösten mukaisena, vaikka vanhoihin rantojensuojeluohjelman yksittäisiin kohteisiin liittyvät piirteet huomattiinkin. Asia ei kuitenkaan mittasuhteidensa puolesta kyseenalaista tilastotiedon luotettavuutta. Kaikkiaan rantojensuojeluohjelman kohteet ovat kokonaispinta-alaltaan alle 0,5 prosenttia suojellusta metsäalasta eli noin kolmesta miljoonasta hehtaarista. Siten niiden merkitys on hyvin pieni suojeltujen metsien kokonaisuudessa.

Jos metsätalouskäytössä olevia rantojensuojeluohjelman kohteita haluttaisiin erikseen poistaa suojelutilastosta, ympäristöhallinnon pitäisi arvioida uudestaan niihin liittyneet vanhat suojelupäätöksensä eli tarkistaa rauhoitusmääräykset sekä aluerajaukset. Yksityisinä suojelualueina (YSA) toteutetut rantojensuojeluohjelman kohteet, joissa hakkuut rantakaistaleen ulkopuolella sallitaan, ovat kuitenkin jo nykyisin Luken metsien suojelutilastossa kokonaisuudessaan tilastoitu erillään muista YSA-metsistä, jotka ovat metsätalouskäytön ulkopuolella.

Tyypillistä suojeltua metsää Korouoman rotkolaaksossa. Kuva: Erkki Oksanen

Laadukas tilastotuotanto perustuu lakiin, määriteltyihin tilastointiperiaatteisiin ja riippumattomuuteen

On luonnollista, että herättää ihmettelyä, kuinka rantakaistaa lukuun ottamatta hakattu metsä voidaan luokitella suojelluksi. Perustellusta kritiikistä huolimatta somekeskusteluissa levitetyt kuvat hakkuiden jäljiltä puuttomista rantametsistä eivät ole kaikkialla tyypillisiä rantojensuojeluohjelman kohteita. Kyse on paikallisista yksittäistapauksista, joilla ei ole juurikaan käytännön vaikutusta suojeltujen metsien kokonaismäärään, eivätkä ne kyseenalaista tilastotiedon luotettavuutta.

Luonnonvarakeskus ei vääristele tai kaunistele metsien suojelutilastoa. Tilastoviranomaisena olemme sitoutuneet työtämme ohjaaviin periaatteisiin ja lakeihin: avoimuuteen, luotettavuuteen, tieteellisyyteen sekä poliittiseen riippumattomuuteen. Tilastoviranomaisen edellytetään myös ottavan kantaa tilastojen virheelliseen tulkintaan ja väärinkäyttöön. Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja siihen tarpeeseen Luonnonvarakeskuksen tilastot vastaavat. 

Kommentit

Matti
Suomessa on liikaa luonnonsuojelu alueita.Nyt olisi korkea aika uudistaa vanhat ,pystyyn kuolevat ja tautiset metsät.Uudistettava ala olisi muutama 10 tuhatta hehtaaria vuosittain.Tietemnkin istutukset ja raivaukset kuuluvat vuosittaiseen toimiin.Metsän tuotolla voisi valtio maksaa velkoja takaisin.Maksettiinhan sotakorvauksetkin suurelta osin metsän tuotoilla. Hyvin hoidetut taimikot ja nuoret metsät ovat tulevaisuuden metsää hiilinieluineen.
Aarre Peltola
Suojelutilastosta löytyvät suojeltujen metsien pinta-alat, mutta tilasto ei ota kantaa siihen, paljonko metsää pitäisi suojella. Tilasto kertoo suojelun nykytilanteen. Luotettava tieto suojelualueiden määrästä auttaa päätöksentekijöitä työssään.