Siirry pääsisältöön

Eläinten hyvinvointi osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukisi eläintuotannon vastuullisuutta

Blogi 13.4.2023 Tarja Koistinen

YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta kattavat kestävyyden eri osa-alueet. Vai kattavatko? Tuotantoeläinten hyvinvointia ei suoranaisesti mainita missään näistä 17 tavoitteesta, vaikka eläinten hyvinvointi liittyy jollain tavalla lähes kaikkiin, ellei jopa kaikkiin tavoitteisiin.

Eläinperäisiä elintarvikkeita käyttävän ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna eläinten hyvinvointi liittyy väkevästi tavoitteeseen 2 (Ei nälkää). Eläinten hyvinvointi istuu myös hyvin tukevasti tavoitteeseen 12 (Vastuullista kuluttamista), koska ihminen on vastuussa ruuaksi kasvattamiensa eläinten hyvinvoinnista. Kalankasvatus ui syvällä tavoitteessa 14 (Vedenalainen elämä). Tuotantoeläinten asiallinen kohtelu on varmasti osa tavoitetta 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), jossa tavoitellaan eläinten kanssa työskentelevien ihmisten mielenrauhaa ja sitä, ettei heidän tarvitse todistaa eläinten kaltoinkohtelua työssään. Tavoitteen 3 (Terveyttä ja hyvinvointia) keskiössä lienee myös eläinterveydenhuolto ”One Health” -hengessä.

Eläimet mukaan kestävän kehityksen tavoitteisiin

Kestävän kehityksen tavoitteita, ja tuota yllä kuvattua tulkintaa, on moitittu ihmiskeskeiseksi. Eläimille ei ole annettu toimijuutta. Eläimille on jätetty vain välineellinen arvo ihmisen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jotta eläimet tulisivat paremmin huomioiduksi, on ehdotettu, että eläinoikeudet, eläinten terveys ja hyvinvointi voitaisiin lisätä uutena tavoitteena numero 18. Tällä tavoiteltaisiin eläimen yksilöllistä arvoa ja oikeuksia.

Toinen vaihtoehto olisi sisällyttää eläin toimijana nykyisiin tavoitteisiin, jolloin kestävän kehityksen tavoitteet alkavat näyttäytyä kovin erilaisessa valossa. Tavoitteet voitaisiin jakaa ihmiskeskeisiin ja kaikille tietoisille olennoille kuuluviin ”tietoisuuskeskeisiin” tavoitteisiin. Kaikille kuuluisivat muun muassa tavoitteet 2 (Ei nälkää) ja 6 (Puhdas vesi ja sanitaatio). Eläimiä tuskin suoraan koskettaisi tavoite 1 (Ei köyhyyttä) tai 7 (Edullista ja puhdasta energiaa), mutta välillisesti nämä voivat tietenkin tuotantoeläimiä koskettaa.

Pohdittaessa eläinten asemaa kestävän kehityksen tavoitteissa päädytään väistämättä eläineettisiin kysymyksiin. Aihetta voidaan jatkaa kysymällä, mitä oikeuksia eläimillä on esimerkiksi tavoitteen 10 suhteen (Eriarvoisuuden vähentäminen). Koskeeko eriarvoisuus myös lajien välistä eriarvoisuutta? Voidaan spekuloida, onko tuotantoeläimillä oikeus koulutukseen (esimerkiksi lypsyrobotilla käymiseen) tavoitteen 4 kautta (Hyvä koulutus)? Entä toteutuuko tuotantoeläimillä tavoitteen 5 mukainen sukupuolten välinen tasa-arvo?

Eläinperäisten elintarvikkeiden vastuullisuuden osoittaminen ei ole alan yrityksille helppo nakki, kun tarkastellaan monitahoista eläinten hyvinvointia. Luken Vekka-hankkeessa olemme yhdessä alan  toimijoiden kanssa ottaneet ”lehmää ja sonnia sarvista” ja taluttaneet ne läpi koko niiden elämänkaaren haravoiden muuttujia, joilla elintarvikealan yritys voi laatia vastuullisuuskriteerejä ja -mittareita eläinten hyvinvointia edistävien toimien tueksi.

Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat ponnistusalustan eläinten hyvinvoinnin eri osa-alueista raportoimiseen. VEKKA-hankkeessa kerätyt eläinten hyvinvoinnin teemat voivat toimia pohjana eläinten hyvinvointiin liittyvälle vuoropuhelulle, jota tulisi käydä teollisuuden, kuluttajien ja tuottajien välillä.

Lisää aiheesta:

  • Keeling LJ, Tunón H, Olmos Antillón G, Berg CL, Jones, M, Stuardo L, Swanson J, Wallenbeck, A, Winckler C, Blokhuis H. 2019. Animal Welfare and the United Nations Sustainable Development Goals. Front. Vet. Sci. 2019.
  • Torpman O, Röcklinsberg H 2021. Reinterpreting the SDGs: Taking Animals into Direct Consideration. Sustainability 13: 843. doi.org/10.3390/su13020843
  • Visseren-Hamakers I J 2020. The 18th Sustainable Development Goal. Earth System Governance 3:100047. doi.org/10.1016/j.esg.2020.100047