Yhä harvempi maatalous- ja puutarhayritys tuottaa ruokamme
Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä jatkaa laskuaan. Vuonna 2023 maa- ja puutarhayrityksiä oli 1 269 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedot selviävät tuoreesta Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta, joka kertoo vuoden 2023 vahvistetun tilamäärän ja tuotantoalat.
Maatalous- ja puutarhayrityksiä oli viime vuonna 42 217 kappaletta. Lukumäärä pienenee noin 2,5 prosentin, eli keskimäärin tuhannen tilan vuosivauhtia. Kymmenen vuoden aikana tilat ovat vähentyneet noin 10 000:lla.
Keskimääräinen tilakoko kasvaa vähitellen
Vuonna 2023 maatalous- ja puutarhayrityksillä oli keskimäärin 54 hehtaaria peltoa viljelyssä.
- Aktiivisen viljelyn lopettaneiden tilojen pellot jäävät tuotantoon, ja pellot usein vuokrataan pois lähialueen tilalle. Vuokrapeltojen osuus onkin 38 prosenttia koko peltoalasta. Tämä tarkoittaa 20 hehtaaria vuokramaata tilaa kohti. Vaikka keskimääräinen peltoala kasvaa, on tiloista yli viidennes taloudellisella tuotoksella mitattuna pieniä, kertoo yliaktuaari Pia Outa-Pulkkinen.
Viljelijäväestö vanhenee
Viljelijöiden keski-ikä yksityishenkilöiden omistamilla tilioilla oli 54 vuotta. Eläintilalliset ovat nuorempia, noin 50-vuotiaita, kun taas kasvinviljelytiloilla viljelijöiden keski-ikä on 54 vuotta. Tyypillistä onkin, että eläinten pidon lopettava tila jatkaa kasvinviljelyä.
Viljelykasvivalikoima muuttuu
Eniten viljellyn viljamme, eli ohran, viljelyala on supistunut muutamassa vuodessa 10 prosentilla. Vaikka kaura-ala pieneni edellisvuodesta jonkin verran, ei sen alassa ole samanlaista trendiä kuin ohralla.
– Syysvehnän ja -rukiin vuosittaisiin viljelyaloihin vaikuttaa voimakkaasti sää – siis edellissyksyn sää, jolloin on niiden kylvöaika. Syyskylvöisten kasvien kylvöaikaikkuna on lyhyt ja se voi rajoittaa niiden kylvöalaa yhdessä talvisään kanssa, pohtii ylikatuaari Irene Rosokivi.
Palkokasveista herneen ala on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Sitä vastoin vielä muutama vuosi sitten suosiotaan kasvattaneen härkäpavun ala on ollut viime vuosina voimakkaassa laskussa. Luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmen osuus pitkäikäisistä nurmista on kasvanut, peruskesannon menettäessä suosiotaan. Suomen pelloista suuri osa on nurmentuotannossa, joka takaa maito- ja nautakarjatiloille tärkeää rehua.
