Siirry pääsisältöön

Vuonna 2021 pienriistasaalista saatiin hieman edellisvuotta vähemmän

Uutinen
|
29.7.2022

Metsästämiseen oikeuttavan riistanhoitomaksun suorittaa noin 300 000 metsästäjää vuosittain ja vuonna 2021 määrä oli 307 155 metsästäjää. Heistä noin kaksi kolmasosaa metsästi vuonna 2021. Pienriistasaalis väheni hieman edellisvuodesta, noin kymmenen prosenttia.

Vuonna 2021 metsoja ja teeriä metsästettiin myös tammikuussa. Tammikuinen latvalinnustus sallittiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin metsästyskaudella 2019-2020. Kuva: Miikka Husa / Luke.

Pienriistaa metsästi noin 163 000 metsästäjää, joista vajaa kolmannes jäi ilman pienriistasaalista. Pienriistanmetsästäjistä vesilintuja jahtasi noin 70 000 metsästäjää, joista noin kaksi kolmannesta sai saalista. Metsäkanalintuja pyysi noin 103 000 metsästäjää ja heistä runsas puolet sai saalista. Hirvieläimiä metsästi noin 116 000 metsästäjää, eli hirvieläinjahdissa käyneiden määrä oli aavistuksen pienempi kuin edellisenä vuonna. Viimeiset neljä vuotta sekä metsäkanalinnustajien että vesilinnustajien määrä on pysynyt suunnilleen samansuuruisena.

Teerisaalis kasvussa

Metsäkanalintukannat vaihtelevat luontaisesti ja muutama vuosi sitten lintuja oli vähän, jolloin kokonaissaaliskin oli pieni. Viime vuosina kannat ovat kuitenkin elpyneet ja noin neljän vuoden ajan metsäkanalintusaalis on ollut huomattavasti suurempi. Vuonna 2021 teeriä pyydettiin noin 140 000, metsoja 28 000, pyitä 38 000 ja riekkoja 20 000 yksilöä. Teerisaalis hieman kasvoi ja metsosaalis väheni aavistuksen edellisvuodesta. Riekon saalisarvioon sisältyy muita metsäkanalintuja enemmän epävarmuutta joidenkin metsästäjien suuren saalismäärän vuoksi.

Sinisorsa on ylivoimaisesti pyydetyin vesilintumme

Sini- eli heinäsorsia metsästetään enemmän kuin muita vesilintuja yhteensä, seuraavaksi eniten pyydetään taveja. Vuonna 2021 saatiin saaliiksi 187 000 sinisorsaa ja 72 000 tavia, heinätavit mukaan lukien. Tiettyjen vesilintujen (alli, haahka, haapana, isokoskelo, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, nokikana ja tukkasotka) saaliit on täytynyt ilmoittaa Suomen riistakeskukselle elokuusta 2020 alkaen. Koska tiedonkeruutapa on vaihtunut näiden lajien kohdalla, niiden saalismäärät eivät ole vertailukelpoisia ennen vuotta 2020 tilastossa ilmoitettuihin saalismääriin. Vuonna 2021 saalisilmoitusvelvollisuus laajeni koskemaan myös merihanhea.

Kaikista riistaeläimistä saatiin eniten saaliiksi sepelkyyhkyjä, joiden saalis oli 257 000 yksilöä.  Keskimääräinen sepelkyyhkysaalis oli 11 lintua saalista saanutta metsästäjää kohti.

Pienpetoja saaliiksi edellisvuotta vähemmän, jänissaalis edellisvuoden suuruinen

Supikoirasaalis oli noin 115 000 yksilöä, minkkejä pyydettiin 35 000, kettuja 40 000, näätiä 16 000 ja mäyriä 11 000 yksilöä. Erityisesti supikoiria ja minkkejä saatiin edellisvuotta vähemmän saaliiksi. Supikoiran ja minkin metsästämiseen ei vaadita enää metsästyskorttia, joten todellinen saalis voi olla suurempi kuin tässä ilmoitettu.

Metsäjäniksiä pyydettiin 91 000 yksilöä ja rusakoita 73 000 yksilöä, suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna.

Hirvisaalis väheni, valkohäntäpeurasaalis kasvoi

Suomen riistakeskuksen mukaan metsästysvuoden 2021 hirvisaalis oli 42 484 eläintä ja valkohäntäpeurasaalis 74 243 eläintä. Hirvisaaliin määrä väheni edellisvuodesta 6665 eläimellä, mutta valkohäntäpeurasaalis vastaavasti kasvoi 4 024 eläimellä. Valkohäntäpeurakanta on kasvanut suuresti ja siksi kaatolupia on annettu aikaisempaa enemmän. Vuoden 2021 riistasaaliista saatiin luullista lihaa noin 10,5 miljoonaa kiloa, josta hirvenlihan osuus oli yli puolet. Riistalihan nimellisarvo oli noin 77 miljoonaa euroa.

Tietoa tilastosta

Metsästystilaston tiedot perustuvat vuoden 2022 alussa 7 500 metsästäjälle lähetettyyn kyselyyn. Heistä 58 prosenttia vastasi kyselyyn. Pyyntiluvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien saalistiedot saatiin Suomen riistakeskuksesta.