Viljaa kylvettiin tänä syksynä tavanomaista enemmän

Tänä syksynä viljaa kylvettiin tavanomaista vilkkaammin, vaikka edellisenä talvena oli ollut vastoinkäymisiä syyskylvettyjen viljojen kanssa. Syyskylvöistä vehnää kylvettiin historian kolmanneksi suurin ala. Syysrukiin kylvöala on suurin neljään vuoteen.

Vuosi sitten lumen alla odotti ennätyksellisen suuri peltoala viljanoraita kevään 2022 kasvuun lähtöä. Talvi oli ankara ja vain noin neljännes kylvetystä syysvehnäalasta ja arviolta vain noin viidennes kylvetystä syysrypsi- ja rapsialasta selvisi talvesta ja tuotti satoa syksyllä 2022. Parhaiten talvesta selvisi ruis, vaikkakin lähes kolmannes kylvetystä ruisalasta tuhoutui.

Viime vuoden vastoinkäyminen ei tyystin lannistanut viljelijöitä tänä syksynä. Syyskylvöistä vehnää on nyt lumen alla historian kolmanneksi suurin ala eli noin 74 000 hehtaaria. Toiseksi eniten syksyllä kylvettiin viljoista ruista. Syysrukiin ala on suurin neljään vuoteen, ollen noin 31 000 hehtaaria. Syysrypsin ja -rapsin noin 6 000 hehtaarin kylvöala jää kauas viime vuoden kylvöalasta, mutta jos kasvusto selviää talvesta, voidaan ensi vuonna nähdä alkukesästä viime vuotta runsaampaa kullankeltaista kukkaloistoa.

Luomupelloille syyskylvöjä jopa hieman viime vuotta enemmän

– Kaikkia kolmea tärkeintä syyskylvökasviamme kylvettiin luomupelloille hieman enemmän kuin viime vuonna. Syysruis on eniten luomuna viljelty syysvilja. Sen kylvöala oli noin 6 600 hehtaaria eli noin viidennes Suomen syysrukiin kylvöalasta. Syysvehnän ala lähenee jo syysrukiin kylvöalaa luomussa, se on noin 4 600 hehtaaria. Luomuna kylvetty syysrypsi- ja -rapsiala oli jo 3 700 hehtaaria eli kokonaiskylvöalasta yli puolet oli luomukylvöksiä, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kevääksi jäi kylvettävää

Vaikka syksyllä viljan kylvöjä tehtiin pelloilla tavanomaista vilkkaammin, jäi ensi kevääksi vielä lähes miljoona hehtaaria peltoa odottamaan kevätkylvöjä. Syksyn noin 100 000 hehtaarin kylvöala kuitenkin vähentää tulevan kevään kylvökiireitä osalla maatiloista, jos syyskylvöt selviävät talvesta. Ankarat talviolosuhteet voivat kuitenkin toistua, mutta toisaalta syyskylvöistä on mahdollista saada huomattavasti suurempi sato kuin kevätkylvöistä.

– Eniten viljeltyjen viljojemme eli ohran ja kauran kylvö syksyisin on Suomessa vielä hyvin harvinaista. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä myös ohran ja kauran syyskylvöt tullevat yleistymään, kun pohjoisiin oloihimme sopivia lajikkeita tulee saataville. Ennakoitu kasvukauden piteneminen myös lisää mahdollisuuksia syyslajikkeiden viljelylle Suomessa. Ruotsissa syysviljat ovat jo suurin osa vilja-alasta, Partala jatkaa.

Ennakollinen syyskylvöala kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 6 000 maatilaa. Syyskylvöalojen lisäksi kysyttiin suorakylvön osuus. Kaikki tiedot ovat saatavilla Luken tilastotietokannassa koko Suomen alueen lisäksi ELY-keskusalueista. Viljelyalat tarkentuvat ensi vuoden kesäkuussa, jolloin on käytettävissä maatilojen Ruokaviraston maaseutuelinkeinorekisteriin antamat kylvöalat kaikista peltokasveista.