Kasvinsuojeluaineiden käyttö vähentynyt hieman maatalous- ja puutarhatuotannossa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa ja puutarhatuotannossa on vähentynyt hieman pitkällä aikavälillä. Vuoden 2024 tiedot on kerätty viljelijöiltä ja ne kattavat maatalouden ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit.
Tilastossa mukana ovat ensimmäistä kertaa ruokaherne ja rehuherne. Rypsin ja rapsin tiedot on eroteltu syys- ja kevätkylvöisiin muotoihin. Tiedot on kerätty viljelijöiltä vuosilta 2013, 2018 ja 2024.
Glyfosaattivalmisteiden käyttö tilastoidaan aiempaa tarkemmin
Aiempien vuosien tilastot sisältävät glyfosaattivalmisteista ainoastaan kokonaiskäytön tiedot, mutta nyt julkistettavassa vuoden 2024 tilastossa glyfosaattivalmisteista ilmoitetaan erikseen viljelykasvien yhteydessä tapahtunut käyttö ja muu käyttö.
Viljelykasvien yhteydessä tapahtuva käyttö tarkoittaa esimerkiksi ruiskutusta juuri ennen suorakylvöä tai heti kylvön jälkeen sekä rivivälien ruiskutusta kasvukauden aikana.
Muuhun käyttöön luetaan esimerkiksi juolavehnän torjunta kesannolta tai viljankorjuun jälkeen ennen syysmuokkausta sekä nurmen lopettaminen viimeisen sadonkorjuun jälkeen.
”Tarkempi erottelu antaa aiempaa selkeämmän kuvan siitä, miten ja missä glyfosaattia maataloudessa käytetään. Tieto auttaa seuraamaan kehitystä ja tukee myös riskinarviointia”, kertoo erikoistutkija Pasi Mattila Lukesta.
Käyttömäärät laskussa – sääolosuhteet vaikuttavat vuosittaiseen vaihteluun
Kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt vuodesta 2013 lähtien, mikä vastaa myös myyntimäärien kehitystä (Tukes, linkki myyntimääriin).
Ero vuosien 2018 ja 2024 välillä on kuitenkin melko pieni, sillä vuoden 2018 vakava kuivuus vähensi tuolloin sekä käyttöä että kasvinsuojelun tarvetta.
Vuonna 2024 sääolot olivat keskimäärin suotuisammat, mutta vaihtelut alueiden välillä olivat suuria. Kuiva kevät ja myöhemmät runsaat sateet haittasivat kasvua monin paikoin. Lämmin ja kostea sää lisäsi myös kasvitautien esiintymistä.
Rikkakasvit suurin käyttökohde
Vuonna 2024 rikkakasvien torjuntaan käytettiin 81 prosenttia kaikista kasvinsuojeluaineista. Kasvitautivalmisteita käytettiin 15 prosenttia, tuhoeläinvalmisteita 1 prosentti ja kasvunsääteitä 3 prosenttia. Kasvinsuojeluainevalmisteiden käyttömäärän ohella tilastossa ilmoitetaan myös valmisteiden sisältämien tehoaineiden käyttömäärä.
Rikkakasvivalmisteisiin sisältyvät glyfosaattivalmisteet kattoivat noin puolet kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäytöstä maataloudessa. Glyfosaattivalmisteiden käytöstä 17 prosenttia tapahtui viljelykasvien yhteydessä.
Viljelyalaan suhteutettuna kasvinsuojeluaineita käytettiin eniten sokerijuurikkaalla, perunalla, avomaan vihanneksilla, mansikalla ja omenalla, mikä liittyy näiden kasvien intensiiviseen viljelyyn. Rehunurmilla käyttömäärät suhteessa viljelyalaan olivat selvästi vähäisemmät kuin muilla viljelykasveilla.
”Kasvinsuojeluaineiden käytön määrä kertoo vain osan kokonaiskuvasta. Aineiden kemialliset ominaisuudet ja käyttötapa vaikuttavat ratkaisevasti niiden mahdollisiin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin”, sanoo Mattila.
Tilaston tausta ja jatkokehitys
Tilasto kattaa peltoviljelyn ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit. Vuonna 2024 tilastossa mukana olevien kasvilajien osuus oli 99 prosenttia koko maan viljellystä alasta ja 88 prosenttia maatalousmaasta. Tiedot perustuvat noin 6 000 maatilan tietoihin, joista on estimoitu koko maan kattavat tulokset.
Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastointi tihenee tulevina vuosina. Seuraava tilastoitava vuosi on 2026, ja vuodesta 2028 alkaen tilasto tuotetaan vuosittain. Tietojen siirto sähköisesti viljelysuunnitteluohjelmistoista on myös suunnitteilla.
Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttöä ja myyntiä tilastoidaan kaikissa EU- ja ETA-maissa, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Suomessa riskinarvioinnista vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aineiden esiintymistä ympäristössä seuraa Suomen ympäristökeskus (Syke) MaaMet-ohjelmassa.
