Siirry pääsisältöön

Väitös: Pelkkä hiilijalanjälki ei anna riittävää kuvaa maataloustuotannon ekologisesta kestävyydestä

Uutinen 22.8.2022

Maataloustuotannon kestävyyttä tulisi mitata monipuolisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, kuten ilmastovaikutusta ja luonnonvarojen käytön tehokkuutta kuvaavien indikaattorien avulla. Aiheesta väittelevän Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Katri Joensuun mukaan maatalouden tuotantojärjestelmien kestävyyttä arvioitaessa olisi tärkeää huomioida esimerkiksi viljelyn vaikutus peltomaan laatuun ja ravinteiden käytön tehokkuus tuotantoketjun eri vaiheissa.

MMM Katri Joensuu tunnisti väitöstutkimuksessaan maataloustuotannon kannalta olennaisimpia ympäristövaikutusindikaattoreita. Työssä myös kehitettiin maaperän laatuun ja ravinteiden käytön tehokkuuteen liittyvien uusien ympäristövaikutusindikaattoreiden arviointimenetelmiä maataloustuotteille osana elinkaariarviointi-metodologiaa.

Nykyiset elinkaariarviointimenetelmät puutteellisia maataloustuotannon näkökulmasta

Maataloudella on todettu olevan suuri vaikutus muun muassa ilmastonmuutokseen, rehevöitymiseen ja biodiversiteettikatoon. Ympäristövaikutusten suuruuden arviointiin soveltuu esimerkiksi elinkaariarviointi (LCA), joka on laajalti käytetty menetelmä tuotteiden ja tuotantojärjestelmien ympäristötehokkuuden määrällistämiseksi. Elinkaariarvioinnin avulla voidaan tunnistaa parhaita keinoja hallita ja pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia.

Laajimmin käytössä olevat LCA-menetelmät sisältävät joukon erilaisia ympäristövaikutusluokkia, kuten kasvihuonekaasupäästöt, yläilmakehän otsonikato sekä happamoittava, rehevöittävä ja ekotoksinen vaikutus.

– Suurin osa näistä menetelmistä on kuitenkin alun perin kehitetty teollisten prosessien aiheuttamien ympäristövaikutusten arvioimista varten, eivätkä ne välttämättä ole riittäviä kuvaamaan suurelta osin biologisiin prosesseihin perustuvan maataloustuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia, Joensuu pohtii.

Maataloustuotannon kannalta tärkeimpiä ympäristövaikutuksia olivat biodiversiteettikato, globaalien typpi- ja fosforikiertojen häiriintyminen, maankäytön muutokset ja ilmastovaikutus.

Peltomaan laatu ja ravinnevirrat ovat myös keskeisiä maatalouden kestävyyden kannalta

Maankäytön osalta peltomaan laatua kuvaavia keskeisiä indikaattoreita ovat eroosio, orgaanisen aineksen väheneminen ja maan tiivistyminen, joiden arviointia varten on olemassa LCA:han soveltuvia menetelmiä.

– Näiden lisäksi erillinen ravinteiden käytön tehokkuutta kuvaava indikaattori auttaisi hahmottamaan paremmin tuotantoketjuun liittyviä ravinnevirtoja ja hallitsemaan rehevöittäviä päästöjä, sanoo Joensuu.

Katri Joensuun väitöskirja ”Improving the Life Cycle Assessment of agricultural products: Focus on soil quality and nutrient footprint” tarkastetaan 9.9.2022 klo 13.15 Helsingin yliopiston Maatalous-metsäteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään salissa 108 (ls B3), Metsätieteiden talossa, Latokartanonkaari 7, Helsinki. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta: https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l3. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Serina Ahlgren RISE Research Institutes of Sweden -tutkimuslaitoksesta, Ruotsista ja kustoksena apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae.