Siirry pääsisältöön

Vaikutuksia talouteen ja ympäristöön: tutkimus selvitti kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia seurauksia

Uutinen 31.3.2023

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä KOTIETU-hankkeessa selvitettiin kotieläintuotannon tulevaisuuskuvien yhteiskunnallisia vaikutuksia vuosille 2040–2050. Kotieläin-Suomessa kasvava kotieläintuotanto on taloudellisesti kannattavaa, mutta sen ympäristövaikutukset lisääntyvät nykytilanteeseen verrattuna. Ympäristö-Suomessa etenkin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Terveys-Suomi-skenaarioissa kotieläintuotteiden kulutus vähenee merkittävästi, mutta kasvihuonekaasupäästöjen vähennys voi jäädä pieneksi. Viljelijöiden tulot voivat muuttua merkittävästi ja eri tavoilla maan eri osissa. 

Hankkeessa tuotettiin tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, viljelijöiden tuloihin, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan. Tietoa tarvitaan muun muassa elintarvikealan toimijoiden strategiavalintojen sekä hallinnon päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi. ”Tarkastelimme kotieläintuotannon yhteiskunnallisia vaikutuksia laaja-alaisesti. Aikaisemmissa hankkeissa kotieläintuotteiden kulutuksen ja tuotannon mahdollisen vähenemisen vaikutuksia ei ole juuri selvitetty”, KOTIETU-hankkeen vastuullisena johtaja toiminut tutkimusprofessori Arto Huuskonen Lukesta toteaa.

Hankkeeseen valittiin viisi erilaista tulevaisuuskuvaa kotimaiselle kotieläintuotannolle:

  • Kasvis-Suomi: Kaupallinen kotieläintuotanto loppuu, ja suomalaiset syövät kasvisruokaa.
  • Ympäristö-Suomi: Kotieläintuotanto vähenee merkittävästi, ja se palvelee ensisijaisesti ympäristönhoitoa.
  • Terveys-Suomi: Punaisen lihan tuotanto ja kulutus vähenevät jonkin verran, kun tavoitteena on terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.
  • Huoltokyky-Suomi: Kohentuva eläintuotteiden ja tuotantopanosten omavaraisuus palvelee ensisijaisesti huoltovarmuutta.
  • Kotieläin-Suomi: Vastataan kasvavaan vientikysyntään; kotieläintuotanto ja rehuntarve kasvavat merkittävästi.

Tulevaisuuskuvien valinnalla saatiin suuri vaihtelu kotieläintuotannon laajuuteen: ääripäinä Kasvis-Suomessa kotieläintuotanto loppuu kokonaan, ja Kotieläin-Suomessa se on merkittävästi nykyistä laajempaa. ”Nykyhetken valintoja palvelevia vaihtoehtoja sekä niihin liittyviä eri muutosajurien vaikutuksia ja vuorovaikutussuhteiden ketjuja ei pystytä kirkastamaan, ellei tulevaisuuskuvista tehdä mahdollisimman pelkistettyjä ja sellaisenaan jopa epätodennäköisiä. Tulevaisuuksien todennäköisyyteen tai toivottavuuteen ei työssä otettu kantaa”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Maataloustulo mallinnuksen mukaan korkein Kotieläin-Suomessa

Tutkimuksessa mallinnettiin numeeriset arvot Suomessa tuotettavien perusmaataloustuotteiden tuotannon, eläinten lukumäärien, pellonkäytön, lannoituksen, työnmenekin ja maataloustulon kehitykselle vuosittain 2020–2050. Näiden kehitystä eri tulevaisuuskuvissa verrattiin keskenään ja suhteessa perusuraan, jossa oletuksena oli vuoden 2020 ruoan kulutus, maatalouspolitiikka ja hinnat. ”Maataloustulon kokonaismäärän kehitys oli melko samankaltainen eli hitaasti aleneva perusurassa ja vähän nopeammin aleneva Terveys-Suomi- ja Ympäristö-Suomi-tulevaisuuskuvissa”, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta kertoo.

Kotieläin-Suomessa maataloustulo kasvoi ensin hitaasti, mutta päätyi lopulta vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuonna 2020. Mallinnustyökalut ja niiden vaatimat aineistot todettiin liian puutteellisiksi Huoltokyky- ja Kasvis-Suomi-tulevaisuuskuvien määrällistämiseen.

Ympäristö-Suomessa suurimmat ympäristöhyödyt – pellonkäytön ohjausta tarvitaan 

Tulevaisuuskuvien ympäristövaikutusten arvioinnissa suurimmat ympäristöhyödyt perusuraan verrattuna saavutettiin Ympäristö-Suomessa, kun taas Kotieläin-Suomessa ympäristöhaitat lisääntyivät. Ympäristö-Suomen etu näkyi erityisesti kasvihuonekaasupäästöissä, jotka puolittuivat perusuraan verrattuna vuoteen 2050.

Terveys-Suomi-tulevaisuuskuvassa ympäristöhyödyt olivat vähäisempiä kuin Ympäristö-Suomessa. ”Tulos osoittaa, että suuri ruokavaliomuutos vähentää kyllä kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, mutta vielä selvästi parempaan tulokseen päästään yhdistämällä tähän pellonkäytön ohjaus. Näin etenkin tilanteessa, jossa maataloustuet kannustavat pitämään koko peltoalan viljelyksessä ja osin myös päästölähteinä”, kertoo johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukesta. Terveys-Suomen ruokavalioon pohjautuvilla pellonkäytön muutoksilla oli lähes yhtä suuri myönteinen vaikutus Saaristomeren vesistökuormitukseen kuin Ympäristö-Suomella.

Muutokset kotieläintuotannossa vaikuttaisivat talouteen eri tavoilla

Kotieläintuotannon vähenemisellä tai lisääntymisellä on vaikutuksia alueelliseen talouteen. ”Nykykehityksen mukaista kotieläintuotantoa kuvailevassa perusurassa koko maan maatalouden ja elintarviketeollisuuden markkinatuotos pysyttelee vuoden 2019 tasolla”, kertoo erikoistutkija Marja Knuuttila Lukesta. Ympäristö- ja Terveys-Suomessa markkinatuotos alenee ja Kotieläin-Suomessa puolestaan kasvaa. Ympäristö-Suomessa markkinatuotoksen 24 prosentin lasku jakaantuu varsin tasaisesti alueiden kesken, kun taas Terveys-Suomen 18 prosentin lasku kohdistuu suhteellisesti enemmän Etelä- ja Pohjois-Suomeen. Kotieläin-Suomessa maatalouden ja elintarviketeollisuuden markkinatuotos kasvaa peräti 72 prosenttia. Kasvu on suhteellisesti suurinta Sisä-Suomessa (86 prosenttia) ja pienintä Pohjois-Suomessa (26 prosenttia).

Kotieläintuotannon huomattava väheneminen tai lisääntyminen vaikuttaisivat toimialan tuontiin ja vientiin. Maataloustuotteiden tuonti ja maatalouden tuotannon edellyttämä panostuonti oli vuonna 2018 yhteensä 2 345 miljoonaa euroa. Kun maataloustuotteiden vienti oli 923 miljoonaa euroa, kaupan alijäämä oli näin laskien 1 422 miljoonaa euroa. ”Tulevaisuuskuvissa Ympäristö-Suomessa kaupan alijäämä pienenee 24 prosentilla ja Terveys-Suomessa 32 prosentilla. Eniten alijäämä pienenee Kotieläin- Suomessa, 77 prosentilla vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna”, kertoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.

Luonnonvarakeskus, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu selvittivät kotieläintuotannon vuosille 2040–2050 ulottuvien tulevaisuuskuvien vaikutuksia pellonkäyttöön ja tuotantoon, ympäristöön, aluetalouteen ja työllisyyteen sekä ulkomaankauppaan. Hanketta rahoittivat Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA), A-Tuottajat Oy, HKScan Oyj, Lantmännen Agro Oy, MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry, Snellmanin Lihanjalostus Oy, Valio Oy ja Salaojituksen Tukisäätiö.