Avomaanvihannesten viljely on tunnistettu yhtenä lupaavana mahdollisuutena Pohjois-Karjalassa. Uusien tuottoisien viljelykasvien löytyminen toisi uutta elinvoimaa maaseudulle, jossa peltoja vapautuu nurmi- ja rehuviljojen viljelystä maatilojen lopettaessa. Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää info- ja esittelytilaisuuksien sarjan, jossa välitetään tietoa vihannesviljelystä tuotannosta kiinnostuneille viljelijöille ja muille vihannesketjun toimijoille. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään 25.1.2023 Joensuussa.
Tilaisuuksia järjestetään alkuvuoden aikana yhteensä kahdeksan, ja sarja jatkuu syksyllä. Tilaisuudet ovat Vihanneksista Voimaa Viljelyyn -hankkeen järjestämiä, yhteistyössä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ja ProAgria Itä-Suomen kanssa.
– Asiantuntijoiden alustuksissa käydään läpi vihannestuotannon aloittamisen kannalta oleellisia asioita, kuten viljelytekniikkaa, taloutta tai vihannesyrittäjyyden erityispiirteitä, kertoo erikoistutkija Susanne Heiska Lukesta.
Tuorein puutarha-alan tutkimustieto jalostetaan uudeksi osaamiseksi tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen yhteistyössä. Osaamista haetaan Pohjois-Karjalaan muualta Suomesta ja tarkoitus on myös saada kansainvälisen tiedonvaihtoverkoston rakentuminen alulle.
Avomaavihanneksia tuotetaan maakunnassa tällä hetkellä kahdeksan kiloa pohjoiskarjalaista kohden.
– Jos tavoitteeksi otetaan, että alueella tuotetaan puolet pohjoiskarjalaisten kuluttamista vihanneksista, vihannesten viljelyalan olisi kasvettava nykyisestä 58 hehtaarista 140 hehtaariin. Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan pelloilta voitaisiin korjata monipuolista kasvissatoa: juureksia, kaaleja, sipuleita ja kesäkurpitsaa, Heiska toteaa.
Pohjois-Karjalan etuna on, että suuri osa maakunnan peltolohkoista sopisi maalajinsa puolesta hyvin avomaavihannesten viljelyyn. Vihannesviljelyn taloudellisen kannattavuuden kannalta välttämätön kastelu on myös helppo järjestää vesistöjen lähelle sijoittuneille pelloille.
Hetkessä muutos vihannesmaakunnaksi ei tapahdu. Uuteen tuotantosuuntaan siirtyminen edellyttää uutta osaamista, investointeja sekä uuden tyyppistä yhteistyötä. Parhaat edellytykset olisi tilanteessa, jossa viljelyä suunniteltaisiin yhdessä tilojen ja ostajan kanssa.
– Tilaisuudet tarjoavatkin mahdollisuuden verkostoitua ja pohtia yhdessä uusia vihannesviljelyyn ja yhteistyöhön liittyviä toimintamalleja, toteaa Riverian projektiasiantuntija Tanja Lamminsalo.
Vihanneksista Voimaa viljelyyn -hanketta koodinoi Riveria, hankekumppaneina ovat ProAgria Itä-Suomi ja Luke. Hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Rahoittajana on myös Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut, Liperin kunta.
