Siirry pääsisältöön

Tulosperusteiset rahoitusmallit toisivat kaivattua helpotusta kalastonhoitohankkeiden rahoittamiseen ja tavoitteellisuuteen

Uutinen 5.10.2022

Vesien- ja kalastonhoidon tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää lisätä niiden toteutumista edistäviä toimenpiteitä ja parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Yksi uusi mahdollisuus ovat tulosperusteiset rahoitusmallit, jotka siirtävät huomion tuloksellisuuteen ja luovat kannusteita vaikuttavuuteen. Ne myös mahdollistavat yksityisen sijoituspääoman hyödyntämisen valtion rahoituksen ohella.

Kestävän kalavarojen hyödyntämisen edellytyksenä ovat hyvä vesiympäristön tila ja hyvinvoivat kalakannat. Niiden toteutuminen edellyttää valtavan määrän toimenpiteitä ja rahoitusta. Julkisen talouden kasvavan kestävyysvajeen vuoksi on tarpeen parantaa sen rahoituksen vaikuttavuutta sekä löytää uusia malleja, joilla ympäristöhaasteita voidaan ratkoa yhä enemmän yksityisen pääoman voimin. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksessä esitellään ensimmäistä kertaa todellisten esimerkkien avulla, miten uudet tulosperusteiset rahoitusmallit voisivat soveltua erilaisiin kalastonhoitohankkeisiin. 

Tulosperusteisten rahoitusmallien käyttäminen vaatii ajattelutavan muutoksen, mutta sisältää paljon mahdollisuuksia. Kun rahoitus on joko kokonaan tai osittain sidottu aikaansaatuun vaikuttavuuteen ja seurantaan, hankkeessa onnistuminen edellyttää parhaimpien menetelmien ja uusimman tietotaidon käyttämistä. Tämä on selkeä parannus nykytilanteeseen, jossa keskitytään enemmän toimenpiteiden toteuttamiseen, kertoo erikoistutkija Pauliina Louhi Lukesta.

Uudet rahoitusmallit palkitsevat vaikuttavuudesta

Selvityksessä tarkasteltiin neljää erilaista rahoitusmallia: 1) tulosperusteinen tuki, 2) tulosperusteinen julkinen hankinta, 3) tulosperusteinen rahoitussopimus ja 4) tulostenostorahasto. Lisäksi voidaan käyttää näiden neljän mallin yhdistelmiä. 

Tulosperusteisella tuella ja julkisella hankinnalla tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että maksaminen perustuu todennettuihin tuloksiin. Tulosperusteinen rahoitussopimus puolestaan muuttaa ympäristöongelman sijoituskohteeksi. Mallissa julkinen sektori määrittelee tavoitteen, jonka vaatimat toimenpiteet rahoitetaan yksityisellä sijoituspääomalla. Kun tavoite on saavutettu, julkinen sektori maksaa tulospalkkion, joka tuottaa sijoittajalle kohtuullisen tuoton. Tulostenostorahasto mahdollistaa laajemman pääoman keräämisen määritellyn ympäristöhaasteen ratkaisemiseen sekä erilaisten toisiaan tukevien toimien rahoittamisen tulosperusteisesti. 

Taloudellisen riskin suuruus ja sen kantava taho vaihtelevat sovellettavan rahoitusmallin mukaan. Esimerkiksi tulosperusteisessa hankinnassa palveluntuottajille maksetaan vasta haluttujen ja todennettujen tulosten syntymisen jälkeen, jolloin palveluntuottaja kantaa pääsääntöisesti taloudellisen riskin. Myös järjestö tai yritys voi kantaa osan riskistä, jos he saavat tulosperusteista tukea. Laajemmissa tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa tai rahastoissa riskin kantaa sijoittaja. 

Uudet rahoitusmallit luovat yrityksille tai toimijoille enemmän vapautta kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen ja palkitsevat vaikutusten saavuttamisesta. Parhaimmillaan saadaan aikaan toivottu muutos, valtio säästää verorahoja ja sijoittaja saa kohtuullisen tuoton kantamalleen riskille. Helppoa niiden käyttöönotto ei kuitenkaan ole. Se vaatii ajattelutavan muutosta julkiselta sektorilta, vuoropuhelua yli perinteisten toimijakenttien sekä rohkeutta kokeilla uutta, sanoo neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä. 

Pieniä ja isoja esimerkkejä todellisista kalastonhoitohankkeista

Selvitystyössä käytiin läpi erilaisia todellisia esimerkkejä kalastonhoidon haasteista. Esimerkiksi nykyistä tehokkaampaan vaellusesteiden poistamiseen ja ekologisten hyötyjen varmistamiseen voitaisiin päästä tulosperusteisen tarjouskilpailun avulla. Virtavesikunnostuksiin tai rannikkoalueiden kunnostamiseen voisivat soveltua ainakin tulosperusteinen tuki tai julkinen hankinta. 

Vaelluskalojen elinkierron ennallistaminen koko vesistöalueella edellyttää usein elinympäristöjen ennallistamista, ravinne- ja kiintoainekuormituksen suitsimista, vaellusesteiden poistamista, kalastuksen säätelyä ja istutuksien järjestelyä. Näin laajamittaisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan usean eri alan toimijoiden yhteistyötä. Tällaiseen kokonaisuuteen voisikin soveltua tulosperusteinen rahoitussopimus tai tulostenostorahasto, jotka mahdollistaisivat yhteiseen pitkän ajan tavoitteeseen tähtäävien toimien koordinoidun toteuttamisen sekä tavoitteen saavuttamiseen liittyvien kannustimien suunnittelun. 

Vaikuttavuusajattelu on jo alkanut tulla mukaan julkiseen varainkäyttöön, ja siitä on hyviä kokemuksia esimerkiksi maahanmuuttajien nopeassa työllistymisessä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Tulosperusteisuutta tullaan jatkossa pilotoimaan todellisten kalataloushaasteiden ratkaisemisessa, erikoistutkija Pauliina Louhi kertoo. 

Selvitystyössä oli mukana asiantuntijoita Motiva Oy:stä, QSA Quantitative Solvency Analysts Oy:stä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Lukesta. Raportti tehtiin osana Luken vetämää Kalatalouden ympäristöohjelmaa, joka on yksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamia innovaatio-ohjelmia vuosille 2017–2022.  

Lisätietoa

Soveltaminen kalastonhoitohankkeissa

Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 2189, pauliina.louhi@luke.fi 

Tulosperusteisten rahoitusmallien toteuttaminen

Asiantuntija Santtu Hakola, Motiva Oy, puh. +358 96 122 5059, santtu.hakola@motiva.fi  

Toimitusjohtaja Petri Hilli, QSA Oy, puh. +358 40 754 2090, petri.hilli@qsa.fi