Siirry pääsisältöön

Tänä syksynä on kylvetty Suomen historian suurin syysvehnäala

Uutinen 14.12.2021

Peltomaassa lumen alla uinuu ensi kesän kasvua varten yli 100 000 hehtaarin alalla syysvehnää. Tämä on Suomen historian suurin syysvehnän kylvöala. Syysruista kylvettiin noin 27 000 hehtaaria eli vain hieman tavanomaista enemmän. Myös syysrypsin ja -rapsin kylvöala oli suuri, noin 10 000 hehtaaria. Ala on kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna ja suurin vuosikymmeniin Suomessa kylvetty syysmuotoinen öljykasviala.

Viljoja kylvetään yhä enemmän jo syksyllä

Pääosa, jopa 95 prosenttia Suomen pelloilla kasvavasta viljasta, kylvetään tavallisesti keväällä juuri, kun kasvukausi alkaa. Vain noin viisi prosenttia viljoista kylvetään tyypillisesti kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa.

– Ensi kesänä syysviljojen osuus kasvaa jopa 13 prosenttiin, jos syksyn kylvökset talvehtivat ja säilyvät kasvukuntoisina talven yli. Kevättä odottaa yli 130 000 hehtaarin vilja-ala. Siellä on myös muutama tuhat hehtaaria syysohraa, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomen sää rajoittaa syyskylvöjä

Suomen pohjoiset kasvuolot eivät ole yhtä otollisia syyskylvöille kuin muualla Euroopassa. Talvi voi vaurioittaa syksyn kylvöjä eikä Suomen lyhyempään kasvukauteen ole saatavilla yhtä paljon sopivia viljalajikkeita. Lisäksi Suomessa syyskylvöaika voi supistua vain muutaman päivän mittaiseksi, kun talventulo siirtää kylvökoneet odottamaan kevättä.

Viljojen kevätkylvö on harvinaista Keski-Euroopassa ja jopa naapurimaassa Ruotsissa. Suomen vilja-ala on suunnilleen yhtä suuri kuin Ruotsissa, mutta siellä viljasta jo yli puolet kylvetään syksyisin. Tänä syksynä Ruotsissa syysvehnän kylvöala oli neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Syysöljykasvien ala oli peräti kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

Syyskylvöillä tavoitellaan huippusatoja ja hyödynnetään koko kasvukausi

Viljasato vuonna 2021 oli pieni. Yhtä pieni viljasato korjattiin viimeksi 29 vuotta sitten. Kaikista kevätviljoista saatiin heikko sato, kun taas syysviljoista viljelyalaa kohti laskettu sato oli hyvä. Kevätvehnän sato hehtaarilta (noin 2,7 tonnia hehtaarilta) oli muiden kevätkylvöisten viljojen tapaan vain noin 70 prosenttia kymmenen vuoden keskisadosta. Sen sijaan syysvehnällä sato (noin 4,8 tonnia hehtaarilta) ylitti keskimääräisen satotason ollen 115 prosenttia keskimääräisestä.  Syysvehnän hyvä satotaso kannusti osaltaan tämän syksyn ennätyskylvöille.

– Syyskylvöalan lisääntymistä voidaan pitää myös ympäristötekona. Jo syksyllä kasvun aloittanut vilja suojaa peltoa syyssateiden ja kevättulvien aikana. Fosfori- ja typpiravinteet pysyvät näin paremmin pellolla ja näitä arvokkaita kasvinravinteita ei poistu peltomaasta rehevöittämään vesistöjä, Partala toteaa.

Rukiista liki neljännes luomua

Syysrukiista lähes neljännes eli noin 6 300 hehtaaria kylvettiin luomuna. Myös syysrypsin ja -rapsin kylvöistä merkittävä osuus eli kolmannes kylvettiin luomupelloille, noin 3 300 hehtaarin alalle. Sen sijaan vehnän syyskylvöalasta vain neljä prosenttia eli noin 4 400 hehtaaria oli luomupelloille.

Ennakollinen syyskylvöala kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului 6 100 maatilaa. Syyskylvöalojen lisäksi kysyttiin suorakylvön osuus. Kaikki tiedot ovat saatavilla Luken tilastotietokannassa koko Suomen alueen lisäksi ELY-keskusalueista. Viljelyalat tarkentuvat ensi vuoden kesäkuussa, jolloin on käytettävissä maatilojen Ruokaviraston maaseutuelinkeinorekisteriin antamat kylvöalat kaikista peltokasveista.

Luken tilastointi tuottaa maa-, metsä- ja kalatilastot kaikkien saatavilla – historiaa unohtamatta. Tuotamme maatalous-, metsä-, sekä kala- ja riistatilastot kestävän päätöksenteon tueksi.