Suomenvuohien geenien tallennus pankkiin alkoi

Alkuperäisen suomenvuohen geenien keruu ja pakastus rodun geneettisen monimuotoisuuden ja geenivarojen säilyttämiseksi on aloitettu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman erisukuisista suomenvuohen pukeista kerätään ja pakastetaan siemennestettä geenipankkiin. Siemennesteannoksia säilytetään nestetypessä noin -196°C-pakkasessa.

─ Tulevaisuudessa on tarkoitus myös pakastaa suomenvuohen alkioita rodun jalostusta ja geenien pitkäaikaissäilytystä varten, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomenvuohien geenien talteenotto kuuluu Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman toimenpiteisiin. Ohjelman toteutusta koordinoi Luonnonvarakeskus.

Image

Siemennesteen keruu ja pakastus tehdään Jalasjärvellä sijaitsevalla Pentinmäen suomenvuohitilalla.

Asemalla voidaan kerätä pukkien siemennestettä sekä geenipankkiin että jatkossa hyödyntää annoksia rodun jalostus- ja säilytystyössä Suomessa. Pentimäen tilan emäntä Tiina Pentinmäki kertoo innostuneensa harvinaisten pukkilinjojen keräilyyn, mikä on eläingeenivaratyölle onnenpotku.

─ Ensimmäinen pukkileiri pidetään maaliskuussa ja geenipankkiin saadaan pakastettua siemenannoksia viideltä suomenvuohipukilta. Tavoitteena on kerätä siemennesteannoksia ainakin 25:lta pukilta, Kantanen kertoo. 

Suomenvuohi menetti monopoliaseman

Suomenvuohi on ainoa alkuperäinen, kotimainen vuohirotu. Niitä on Suomessa alle 6000 yksilöä. Suurimpia katraita kasvatetaan maidontuotannon takia. Lisäksi suomenvuohia pidetään harrastuseläiminä. Vuohen kasvatus on ollut yleisintä Länsi-Suomen alueella. Vuohen maitoa Suomessa on lypsetty jatkojalostukseen tähän mennessä pelkästään alkuperäisestä suomenvuohesta.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Suomeen on tuotu ulkomaisten lypsyvuohirotujen, saanen- ja alpinerotujen, pakastettua siementä keinosiemennykseen. Nämä tuontirodut ovat kansainvälisiä rotuja, joita kasvatetaan monissa maissa maidontuotantoa varten.

─ Ulkomaisten vuohirotujen pakastesperman tuonnin myötä on mahdollista risteyttää alkuperäisrotu ulkomaisilla roduilla, minkä lopputuloksena alkuperäisrotumme ehkäpä harvinaistuu ja pahimmassa tapauksessa jopa häviää, Kantanen sanoo.

Suomenvuohi on pitkämaitoinen eli sen ei tarvitse tulla tiineeksi joka vuosi maidontuotannon jatkumiseksi. Tämän ja muiden alkuperäisrotuun kuuluvien piirteiden takia on tärkeää säilyttää mahdollisimman monipuolisesti suomenvuohien geenejä.

Kotieläingeenipankki ylläpitää kotieläinrotujen ja siten kotieläinlajien geneettistä eli perinnöllistä monimuotoisuutta nykyistä ja tulevaa käyttötarkoitusta varten. Kysymys on kotieläinten geenivarojen ja sopeutumiskyvyn säilytyksestä muuttuviin olosuhteisiin. Eläingeenivaroilla tarkoitetaan toiminnallisia perintötekijöitä sisältävää geneettistä eli perinnöllistä ainesta, joka on tai saattaa olla maa- ja elintarviketalouden kannalta hyödyllistä.