Selvitys: Kotieläintilojen salmonellariskinhallintaa voidaan parantaa vahinkoturvaa kehittämällä ja taudintorjuntaa tukemalla
Salmonella voi aiheuttaa kotieläintilalle mittavia taloudellisia menetyksiä. Kotieläintilojen salmonellariskinhallintaa voidaan kehittää salmonellavahinkorahaston avulla, tukemalla vahinkojen jälleenvakuuttamista ja kannustamalla tautien torjuntaan.
Kotieläintilojen salmonellavakuuttamista ovat rasittaneet salmonellavahinkojen kasvaminen sekä vakuutusmaksutukeen ja ryhmäetuvakuutuksiin liittyvät tunnistamisvelvoitteet. Etenkin sikatiloilla salmonellasaneerauskustannusten nousu on johtanut suurempiin vakuutusmaksuihin ja tiukentuneisiin vakuutusehtoihin. Vuodenvaihteessa sika-alan salmonellaryhmäetuvakuutukset muuttuivat ryhmävakuutuksiksi. Ryhmävakuutuksessa vakuutuksen ottaa teurastamo, joten yksittäistä tilaa ei ryhmävakuutuksessa tarvitse tunnistaa. Sen sijaan ryhmäetuvakuutusta käsitellään yksilöllisenä vakuutuksena, jossa vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksun maksaa vakuutettu tila.
Luonnonvarakeskus (Luke) kartoitti maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa selvityksessä vakuutuksentarjoajien ja sika-alan toimijoiden näkemyksiä salmonellaryhmä, -ryhmäetu- ja yksilöllisistä vakuutuksista sekä valtiontuen mahdollisuuksia ja merkitystä salmonellavakuutusmaksujen tai jälleenvakuuttamisen tukemisessa. Vakuutusmaksutuki voi kattaa enintään 70 prosenttia vakuutuksen verollisesta hinnasta. Jälleenvakuuttamisen tapaisessa tukimallissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa. Niissä vakuutusyhtiö korvasi yksittäisen vahingon joko 0,5 tai 1,0 miljoonaan euroon asti, ja sen ylimenevästä osuudesta vastasi valtio. Vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiö korvasi kotieläintilojen yhteenlasketut vahingot viiteen miljoonaan asti ja ylimenevästä osuudesta vastasi valtio.
Sikatilojen salmonellavakuutusten jälleenvakuuttamisen tukeminen osoittautui vakuutusten houkuttelevuuden ja toimivuuden kannalta lupaavimmaksi tavaksi tukea salmonellavakuuttamista. ”Jälleenvakuuttaminen tarkoittaa sitä, että ensivakuuttaja siirtää osan vakuutusvastuistaan toisen vakuutuksen tarjoajan kannettavaksi. Ensivakuuttaja voi olla esimerkiksi tilalle vakuutuksen myöntävä vakuutusyhtiö tai vahinkorahasto. Jälleenvakuuttaminen auttaa hallitsemaan mahdollisiin samanaikaisiin tai poikkeuksellisen suuriin vakuutuskorvauksiin liittyvää riskiä”, tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta sanoo.
Niemen mukaan varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi tukea salmonellavahinkoturvaa osoittautui tilakohtaisten vahinkojen korvaaminen valtion varoista tietyn kynnysarvon jälkeen. Jälleenvakuuttamisen tukeminen voisi auttaa yksityistä salmonellavakuutusmarkkinaa kehittymään. Malli voi kuitenkin aiheuttaa valtion budjetille riskin, sillä mallin aiheuttamat menot ovat vaikeasti ennakoitavissa. Lisäksi tuettava vakuutus tulisi olla kaikkien tilojen saatavilla.
Salmonellarahasto valmisteluun tautisuojaus huomioiden
Tuotantosuuntien välillä oli melko suuria eroja salmonellakorvauksissa, joten tukimallin ehtoja on tarkasteltava tuotantosuuntakohtaisesti. Salmonellavahingot simuloitiin selvityksessä käyttäen eri lähteistä kerättyjä taustatietoja. Sika-alalle salmonellavakuutusten tuki oli tarkastelluissa vaihtoehdoissa tukimallista riippuen keskimäärin 2,1 ja 6,4 miljoonan välillä vuodessa. Nauta- ja siipikarjatuotannossa tuen tarve oli pienempi.
Aiemmin valmisteltiin keskinäistä salmonellarahastoa, mutta asia kariutui. Kehitystyötä tulisi jatkaa tuotantosuuntakohtaisesti valtion ja elinkeinon yhteistyönä. Tavoitteena voisi olla valtion salmonellarahasto. Tilojen rahastoon tekemiä maksuja tulisi porrastaa siten, että eläintä kohti laskettuun maksuun vaikuttaisivat tilan eläinmäärä ja tautisuojauksen taso tilalla. Maksujen porrastaminen yhtäältä kannustaisi tautiriskin vähentämiseen tautisuojausta kohentamalla ja toisaalta auttaisi huomioimaan tilakohtaisen riskin maksuissa.
”MMM ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia valtion salmonellarahaston perustamiseen tämän selvityksen perusteella”, apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Tautisuojaluokitus kannustaa parempaan tautiriskihallintaan
Etenkin sikatilojen salmonellasaneerausten kokonaiskustannukset ovat viime vuosina kasvaneet, kun salmonellatapausten määrä on noussut ja salmonellaa on havaittu aiempaa suuremmilla tiloilla.
”Olennaista on, että salmonellan esiintymisriskiä saadaan koko toimialan tasolla vähennettyä, sillä se laskee korvattavia vahinkoja ja vakuutusmaksuja”, Niemi sanoo.
Sika-alan asiantuntijoiden ja vakuutustentarjoajien haastatteluiden perusteella tautisuojaukseen liittyvän tiedon käyttö vakuutusten tai rahastomaksujen hinnoittelussa on haastavaa. Kotieläintilojen tautisuojausluokituksen käyttö maksujen kannustimena on kuitenkin tärkeää, sillä se ohjaa tiloja kohti parempaa tautiriskinhallintaa.
