Nuoren metsän hoidon määrä väheni merkittävästi vuonna 2023
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastotietojen mukaan metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin vuonna 2023 kaikkiaan 272 miljoonaa euroa. Vaikka kustannukset kasvoivat euromääräisesti, inflaatio leikkasi todellisia kustannuksia kolmella prosentilla edellisiin viiteen vuoteen verrattuna.
Kustannuksista käytettiin 214 miljoonaa euroa metsänhoitoon. Metsänparannustöihin käytettiin 58 miljoonaa euroa, joista metsäteiden kunnossapitoon ja rakentamiseen lähes 30 miljoonaa euroa.
Nuoren metsän hoito väheni
Taimikon ja nuoren metsän hoitoa tehtiin 161 000 hehtaaria, minkä kustannukset olivat noin 79 miljoonaa euroa. Taimikonhoidon määrä on pysynyt tasaisena viime vuodet, mutta nuoren metsän hoidon määrä supistui edellisvuosista melkein kolmanneksen. Yhtenä syynä tähän voisi olla nuoren metsän hoidon reaalisten yksikkökustannusten 22 prosentin kasvu.
Kasvatuslannoituksen määrä kohosi entiselle tasolle
Image
Metsiä lannoitettiin vuonna 2023 yhteensä noin 71 000 hehtaaria, josta terveyslannoitusta vajaa neljännes ja loput kasvatuslannoitusta. Terveyslannoituksella korjataan maaperän ravinteiden epätasapainoa, joka aiheuttaa esimerkiksi puuston kasvuhäiriöitä. Kasvatuslannoituksella tavoitellaan puuston lisäkasvua.
"Kasvatuslannoituksen määrä palautui entiselle tasolleen, kun lannoitteiden saatavuus parantui. Vuodesta 2022 lannoitusmäärä lähes 2,5-kertaistui ja viiden vuoden keskiarvoon verrattuna lisäystä oli 16 prosenttia. Aivan vuoden 2021 lukemiin ei kuitenkaan vielä ylletty", toteaa yliaktuaari Tiina Mäkipää Lukesta.
Lannoituksiin käytettiin reilut 24 miljoonaa euroa. Terveyslannoituksen määrä väheni seitsemän prosenttia verrattuna viiteen edeltävään vuoteen.
Kuusen osuus istutuksista pieneni hieman
Kuusi oli istutuksissa edelleen suosituin puulaji, vaikka sen osuus istutustaimista on vähenemässä. Kuusen osuuden pienemiseen ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi viime vuosina lisääntyneet kirjanpainajatuhot ja niitä koskeva runsas uutisointi.
"Kuusi on kuitenkin yhä istutetuin puulaji. Kaikista istutusaloista kuusella istuttaminen väheni 63 prosenttiin, kun taas männyn istuttaminen kasvoi 31 prosenttiin ja koivun kuuteen prosenttiin. Muiden puulajien istuttaminen on edelleen vähäistä", Mäkipää kertoo.
Metsänviljelymäärä on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Metsää viljeltiin vuonna 2023 noin 97 000 hehtaaria, joista istutusta 77 prosenttia ja loput kylvöä. Yhteensä viljelyyn käytettiin 57 miljoonaa euroa, mikä on reaalisesti 13 prosenttia edellisvuosien keskiarvoa vähemmän.
Säät suosivat kulotusta
Vuoden 2023 kesä oli otollinen kulotukselle, ja kulotettu pinta-ala kasvoi lähes 1500 hehtaariin. Viimeksi vastaava piikki kulotusmäärissä nähtiin kesällä 2020.
"Ensi vuonna nähdään, miten uusi Metka-tuki kannustaa yksityisiä metsänomistajia kulottamaan, kun kulotus on uusi tuettava työlaji. Tähän asti kulotuksesta suurin osa on tehty valtion metsissä", Mäkipää sanoo.
Tänä vuonna käyttöön tulleen tuen määrä on kulotettavan alueen kokoon perustuva ja alueen minimikoko on kaksi hehtaaria.
Tietoa tilastosta
Luken metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsien metsänhoito- ja parannustyöt. Tiedot hakkuupinta-aloista perustuvat metsänkäyttöilmoitusten perusteella Suomen metsäkeskuksen tuottamiin tietoihin.
Kustannukset tilastoidaan kunkin ajankohdan käypinä hintoina. Kustannusmuutoksia tarkastellaan teksteissä kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100).
